Hämeenlinnan Rotarykalenterit

19.12.2016

Viikkokokous 19.12.2016

Varapresidentti Helena Lehkonen toivotti 20 omaa jäsentämme ja 2 vierailijaa tervetulleeksi vuoden viimeiseen kokoukseen. Heikki Lindroth muistutti tämän illan Mieskuoron konsertista kirkossa.

Lauloimme Helenan säestäessä pianolla Jouluyö, juhlayö sekä lopuksi Maa on niin kaunis.


Matti Nurminen teki meille jouluisia taikoja, lausui joulurunoja ja kertoi tarinoita omista joulumuistoistaan.


Tapaamme jälleen maanantaina 9.1.2017.

Rauhallista Joulua!

11.12.2016

Kauneimmat joululaulut 11.12.2016

Kello 17.00 alkaen rotarit kokoontuivat keskusseurakuntatalolla, jossa oli glögitarjoilu. Hämeenlinna-Vanajan seurakunnan A-kanttori Heikki Seppänen kertoi seurakunnan Suomi100-juhlavuoden tapahtumista. Seurakuntapastori Jussi Lahti piti jouluhartauden. Sen jälkeen lauloimme yhdessä muun seurakunnan kanssa kirkossa kauneimmat joululaulut. Kirkossa joululauluja laulamassa olivat myös Juho Punkeri ja Hämeenlinnan kamarikuoro. Urkuja soitti Heikki Seppänen.



5.12.2016

Viikkokokous 5.12.2016

Varapresidentti Helena Lehkonen avasi kokouksen ja toivotti tervetulleiksi 4 vierailijaa sekä 20 omaa jäsentämme. Hän kertoi myös, että olemme saaneet yhteishankkeellemme virallisesti Suomi 100 -statuksen.


Kenraali Ilkka Ranta piti erinomaisen ja ajatuksia herättäneen puheen Suomen itsenäisyydestä. Itsenäisyytemme täyttää huomenna 99 vuotta, mutta sen juuret ovat paljon pidemmällä. Ilkka Ranta aloitti analyysinsa 1000-luvulta, jolloin syntyivät suomalaisten siteet Ruotsiin ja kristinuskoon. Vuonna 1054 katolinen kirkko jakautui kahtia. Suomi jäi roomalaiskatolisen kirkon vaikutuspiiriin ja siten osaksi läntistä kulttuuria.

Ruotsin vallassa olimme yli 600 vuotta omana maakuntanamme. Näin pääsimme osaksi 1) vapaiden miesten yhteiskuntajärjestystä, 2) vahvaa hallintojärjestelmää ja 3) läntistä oikeusjärjestelmää. Venäjän vallan alaisuudessa olimme runsaat 100 vuotta keisarikunnan autonomisena osana. Vuoteen 1899 asti Suomi sai toteuttaa itsehallintoa keisarin tuella, mutta sitten alkoivat sortovuodet ja venäläistäminen.  Kansa ja sen virkamiehet eivät tyytyneet, vaan tekivät passiivista vastarintaa.

Vuonna 1917 Venäjä hävisi Japanille sodassa, ja alkoi bolsevikien vallankumous. Suomessa se johti vapaussotaan. Ilkka perusteli termiä vapaussota, koska Suomella oli laillinen armeija, vapaus toteutui ja sen vakuudeksi solmittiin Tarton rauhansopimus Neuvostoliiton ja Suomen välillä vuonna 1920.

Talvisotaan mennessä Suomi oli yhtenäinen, eheytynyt ja vaurastunut kansakuntana. Jokaisella oli jotakin puolustettavaa.

Kaikki historian tapahtumat tuhannen vuoden aikana ovat olleet pohjana itsenäisyydellemme. Ilkka Ranta päätti esityksensä Suomenlinnan kuninkaanportin kivitauluun hakattuihin Augustin Ehrensvärdin sanoihin: "Jälkimaailma, seiso täällä omalla pohjallasi äläkä luota vieraaseen apuun".

Hyvää itsenäisyyspäivää!




28.11.2016

Viikkokokous 28.11.2016

Paikalla oli 19 omaa jäsentämme ja 2 vierailijaa. Presidentti Marco Björkskog avasi kokouksen. Helena Lehkonen laittoi kevään esitelmälistan kiertämään ja informoi Suomi-100 yhteistyöhankkeesta Nuorkauppakamarin kanssa.


Kokousesitelmän piti uusi jäsenemme Helge Pyöriä. Hän esitteli itsensä ja monipuoliset harrastuksensa, kuten maratonjuoksun, soudun, politiikan ja järjestötoiminnan. Helge työskentelee elintarviketeollisuudessa asiakaspäällikkönä. Hänen työnantajansa on A-tuottajat / Atria ja tehtäviin kuuluu lihan hankinta Etelä- ja Kaakkois-Suomessa. Helge lupasi kertoa työstään seuraavassa esityksessään tarkemmin.

21.11.2016

Viikkokokous 21.11.2016

Presidentti Marco Björkskog  toivotti 18 omaa jäsentämme ja yhden vierailijan tervetulleeksi. Alustajaksi oli kutsuttu Hämeenlinna-seuran puheenjohtaja ja Hämeenlinnan seurakuntien viestintäpäällikkö Mikko Hieta.



Hänen aiheensa oli Kirkkomaa.fi. Kyseessä on Hämeenlinnan seurakuntien nettisivusto Ahveniston hautausmaasta. Sivuston virtuaalipolulla on noin 200 entisen hämeenlinnalaisen tiedot ja kuvat haudoista. Hautausmaan karttapohjalta on helppo löytää halutut haudat ja paneutua henkilöhistoriaan joko paikan päällä omasta kännykästä tai kotona tietokoneen avulla. Klikkaa kuvat suuremmiksi.



Järjestelmää on ajateltu laajentaa myös muille hautausmaille. Hämeenlinnassa seuraava olisi Vanajan kirkon hautausmaa ja Helsingissä Hietaniemen hautausmaa.

14.11.2016

Vuosikokous 14.11.2016

Paikalla oli 20 omaa jäsentämme sekä 3 vierailijaa. Presidentti Marco Björkskog informoi uudesta ruokailukäytännöstä. Cafe Kauno alkaa toimittaa meille lounasateriat ensi viikosta alkaen. Rotaractin toiminnan käynnistämiseksi Hämeenlinnassa on pidetty kokous, jossa oli mukana entisiä vaihto-oppilaita. Hämeenlinnan seudun rotarit ovat avanneet yhteisen Facebook-sivuston. Tervetuloa tykkäämään ja osallistumaan.

Vuosikokouksen puheenjohtajaksi valittiin Marco Björkskog.


Edellisen vuoden toimintakertomuksen esitteli Timo Sollo.



7.11.2016

Viikkokokous 7.11.2016

Presidentti Marco Björkskog toivotti 19 jäsentämme ja 2 vierailijaa tervetulleeksi. Annoimme onnitteluaplodit Timo Sollolle, joka on valittu vuoden yrittäjäksi.


Alustusesitelmän piti rehtori Kati Hirvonen  aiheesta Nummen koulusta Nummen koulukeskukseen.
Nummen koulu on toiminut vuodesta 1978 alkaen "väliaikaisissa" tiloissa. Nykyisin Nummen yhtenäiskoulussa opiskelee noin 900 oppilasta, ja henkilöstöä on noin 70. Samalla kun on otettu käyttöön uudet opetussuunnitelmat, ollaan rakentamassa myös uutta palvelukeskusta. Se valmistuu lukuvuoden 2018-2019 alkuun mennessä.


Kylätalossa tulee toimimaan esi- ja perusopetuksen lisäksi kirjasto, kouluterveydenhoito, neuvola, nuorisotoimi, liikuntatoimi jne. Tilat ovat alueen asukkaiden käytössä 24/7. Pohjaratkaisut ja sisustus on suunniteltu muunneltavaksi ja avoimeksi oppimisympäristöksi. Klikkaa kuvat suuremmiksi.



31.10.2016

Viikkokokous 31.10.2016

Presidentti Marco Björkskog toivotti 3 vierailijaa ja 21 omaa jäsentämme tervetulleeksi kokoukseen. Helena Lehkonen informoi meitä Suomi 100 vuotta -hankkeesta, joka tullaan toteuttamaan yhdessä Nuorkauppakamarin kanssa ensi keväänä. Harmiksemme kahvilayrittäjä lopettaa toiminnan OP:n talossa, joten ruokailu vaatii uusia järjestelyitä.


Luokite-esitelmän piti Anne Ranta-Eskola aiheesta Kehitysvammaisten palveluasuminen. Anne on suunnitellut Orivedelle kehitysvammaisten asuntoryhmän, jossa on omat rakennuksensa autettuun asumiseen ja ohjattuun asumiseen. Lisäksi rakennuksessa on aistipiha ja aktiivipiha. Aistipihassa voi stimuloida erilaisia aisteja tuoksuilla, äänillä ja kosketuspinnoilla. Aktiivipihassa on liikuntavälineitä, viljelylaatikoita, omenapuita ja marjapensaita.


24.10.2016

Viikkokokous 24.10.2016

Yksi vierailija ja 21 omaa jäsentä saivat tervetulotoivotuksen presidentti Marco Björkskogilta. Alustuksen pitäjäksi oli kutsuttu Hämeenlinna-Vanajan seurakunnan diakoni Katja Lahti. Katja on valittu vuoden diakoniksi. Hänen aiheenaan oli Taloudellinen ja yhteiskunnallinen kehitys - ajatuksia diakoniatyön näkökulmasta.


Kaikkien evankelisluterilaisten seurakuntien diakoniatyöntekijät avustivat vuonna 2015 yhteensä 128000 asiakasta. Avun tarpeen lisäys johtuu sairauksista, pienistä tuloista, työttömyydestä, kalliista asumismenoista ja näistä seuranneesta velkakierteestä. Rahantarpeen lisäksi asiakkaat tarvitsevat apua arjen hallintaan, kuten hakemusten täyttämiseen. Huono-osaisuus kasautuu ja periytyy helposti jopa kolmanteen polveen.

17.10.2016

Viikkokokous 17.10.2016

Presidentti Marco Björkskog toivotti 16 jäsentämme tervetulleeksi. Kokouksen alussa Pekka Nissilä toi kirjeterveiset 13-vuotiaalta kummitytöltämme Kamerunista. Siellä on kaikki hyvin.






Marco ja Timo Sollo pitivät yhteisen esityksen aiheesta Maratonmatkailu. Marco kertoi siitä, miten innostus maratonille syntyi. Hän on kiertänyt vuosien varrella kolmessatoista maratontapahtumassa, joista viimeinen oli Budapestissa viime viikolla. Marco on pitänyt tästä aukeavaa blogia matkoiltaan.


Timon leipälaji on yhtä pitkä kuin juostu maraton, mutta hänellä on jalassaan rullaluistimet. Timo osallistui tänä syksynä Kiinassa pidettyihin MM-kilpailuihin. Paluumatkalla hän luisteli vielä Berliinin maratonilla eli kaksi kilpailua viikon sisään.


10.10.2016

Viikkokokous 10.10.2016

Varapresidentti Helena Lehkonen toivotti 23 omaa jäsentä ja 2 vierailijaa tervetulleeksi. Hän toivoi rotarien ottavan rahalahjoituksella osaa Haitin uhrien auttamiseksi.

Kokousalustuksen piti Markku Kuivalahti aiheesta Järvensuojelu. Hän kertoi siitä, miten Renkajärven suojeluyhdistys on toiminut kohta 10 vuoden aikana Renkajärven ja sen valuma-alueen suojelun hyväksi. Kuulimme pianoesityksenä Renkajärvi-valssin.


Lisätietoja yhdistyksen toiminnasta löytyy Renkajärven webbisivuilta, blogista ja suljetusta Facebook-ryhmästä

3.10.2016

Viikkokokous 3.10.2016

Presidentti Marco Björkskog avasi kokouksen ja totesi paikallaolijat: 20 omaa jäsentä ja 6 vierailijaa. Alustuksen piti rehtori Pasi Rangell aiheesta Elämää Emiraateissa.


Pasi oli Emiraateissa paikallisen ministeriön eli ADECin palveluksessa pedagogiikan kehitystehtävissä 2015-2017. Hän toimi kahdella eri koululla, ja myös vaimo oli opettajana. He asuivat Al Ainissa. Koulut toimivat hyvin tarkkojen määräysten ja standardien mukaisesti. Kulttuurierot näkyvät erityisesti pukeutumisessa. Naisten kasvot on kätketty hunnulla.



Emiraattien 9 miljoonan väestöstä vain 10 % on emiraatteja ja loput ovat tulleet töihin joko länsimaista tai kehitysmaista. Maassa ei makseta lainkaan veroja, koska valtion rahat ovat tulleet öljynmyynnistyä.

Lisätietoja Pasin pitämästä blogista.

26.9.2016

Viikkokokous 26.9.2016

Presidentti Marco Björkskog toivotti 19 omaa jäsentämme ja 5 vierailijaa tervetulleeksi. Olimme saaneet vieraiksemme piirikuvernööri Pekka Tähtisen ja AG Kristian Röbergin.

Pekka Tähtinen on Laukaan klubin jäsen ja kuuluu ammatiltaan hotelli- ja ravintola-alaan. Pekka esitteli tämän vuoden RI presidentin teeman "Rotary palvelee ihmiskuntaa" ja siitä johdetut tavoitteet.


Nämä tavoitteet liittyvät humanitaariseen palveluun, uusiin sukupolviin ja julkisuuskuvaan. Pekka osallistui RI:n koulutustilaisuuteen ja tapasi siellä myös RI-presidentti John F. Germin vaimoineen.


Oman piirimme strategisiksi tavoitteiksi on asetettu seuraavat: klubien tukeminen ja vahvistaminen, humanitaarisen palvelun keskittäminen ja lisääminen sekä julkikuvamme parantaminen. Yhtenä uutena tavoitteena on 100-vuotiaan Suomen ja samaan ikään ehtineen Rotarysäätiön juhlistaminen 1 miljoonan dollarin lahjoituksella säätiölle. Täme edellyttää jokaiselta suomalaiselta rotarilta 30 € lahjoitusta. Tähän lupasimme sitoutua.

19.9.2016

Viikkokokous 19.9.2016

Presidentti Marco Björkskog toivotti 25 omaa jäsentämme ja 3 vierailijaa tervetulleeksi. Ilmari Peltola toi terveiset Hämeenlinnassa vierailleelta Jim Westiltä, joka oli klubissamme vaihto-oppilaana 30 vuotta sitten. Hän oppi hyvin suomen kielen ja osaa sitä vieläkin. Kuvassa Jim äitinsä kanssa ja vieressä vaihtariaikainen valokuva.


Kokousesityksen piti viime vuoden vaihto-oppilaamme Eero Saarinen. Hän oli vuoden Kanadassa.


Eero kertoi valokuvien avulla vaihtarivuodestaan kuukausi kuukaudelta. Hänellä oli mm. tavoitteena käydä mahdollisimman monessa urheilutilaisuudessa. Eero osallistui itsekin amerikkalaiseen jalkapalloon. Lopuksi Eero kiitti rotaryklubiamme sanoilla "elämäni paras vuosi".

15.9.2016

Viikkokokous 15.9.2016

Hämeenlinnan rotaryklubin jäsenet oli kutsuttu Paasikiviseuran kokoukseen Raatihuoneelle. Ossi Halonen toivotti osallistujat ja alustajana toimineen kansliapäällikkö Jukka Juustin tervetulleeksi. Juustin aiheena oli ajakohtaista Puolustusministeriöstä.


Juusti esitteli ensin puolustusselonteon vaiheita. Se on tarkoitus tuoda eduskunnalle ensi vuoden puolella. Suomella ei ole tällä hetkellä sotilaallista uhkaa. Uhka määritellään kapasiteetin ja tahdon tulona. Nato-optio ei tarkoita Naton jäsenyyttä, vaan mahdollisuutta hakea tuota jäsenyyttä.

Toisena teemana esityksessä olivat strategiset hankinnat. Seuraavina vuosina hankintojen pääpaino on maavoimissa. Merivoimien uusi laivue hankitaan vuonna 2020. Siinä 7 poistuvaa alusta korvataan neljällä uudella Kornet-luokan aluksella. Ilmavoimien hankinnat ajoittuvat vuosille 2025-2030. Silloin korvataan Hornetit uusilla monitoimihävittäjillä. Kuvissa mahdollisia vaihtoehtoja.


Kolmantena teemana Juustilla oli uudistettava lainsäädäntö. Se pitää sisällään esimerkiksi kansainvälisen avun anatamisen ja vastaanottamisen. Lakiin kirjataan myös sotilastiedustelun vaatimat asiat.

Alustuksen jälkeen yleisö esitti Jukka Juustille useita kysymyksiä.

5.9.2016

Viikkokokous 5.9.2016

Presidentti Marco Björkskog toivotti 21 omaa jäsentämme ja 2 vierailijaa tervetulleeksi kokoukseen. Hän informoi ensi vuonna pidettävästä Rotarysäätiön 100-vuotisjuhlasta. Helena Lehikoinen kertoi, että Lapset ja nuoret -teemavuodeksi laaditaan eri klubien yhteinen status-hakemus.

Viikkoesitelmän piti Julia Sollo aiheesta teknostressi. Hän on tutkinut asiaa Jyväskylän yliopistossa. Termi on keksitty vasta 1980-luvulla ja se on käännetty suomeksi sopeutumisvaikeus.


Julia kertoi mitä tarkoittaa stressi ja erityisesti teknostressi, sen ilmenemismuodoista, stressitekijöistä, stressin seurauksista ja kehityskaaresta. Hän pohti esityksessään myös sitä, miten teknostressiä voi estää. Stressi on psykologinen reaktio ihmisen ja ympäristön epätasapainoon. Kysymys on siitä, että ympäristön vaatimukset ylittävät yksilön kyvyt.



29.8.2016

Viikkokokous 29.8.2016


Tuleva presidentti Helena Lehkonen avasi kokouksen. Mukana olivat myös Nuorkauppakamarin edustajat Juha Ketola (edellinen pj), Elina Ruuskanen, Lotta Mäkeläinen (nykyinen pj) ja Risto Ahorinta. 




Esitelmän piti Lasten ja nuorten juhlavuoden koordinaattori Jenna Kankaanpää.




Ohessa esitetty kalvoaineisto. Klikkaa kuvat suuremmiksi!

Tiivistelmän laati ja valokuvat otti Antero Lähteenmäki.

22.8.2016

Viikkokokous 22.8.2016

Marco Björkskog avasi kokouksen ja toivotti 22 omaa jäsentämme sekä 4 vierailijaa tervetulleeksi. Esityksen pitäjäksi oli kutsuttu biologi, kirjailija ja toimittaja Juha Kauppinen. 


Häneltä ilmestyi yhdessä Sampsa Oinaalan kanssa maaliskuussa kirja nimeltä Talvivaaran vangit. Se kertoo surullisen kuuluisan Talvivaaran kaivoksen tarinan. Kirja sai journalistipalkuinnon. Suurin ongelma Juha Kauppisen mielestä on se, että kaivos ei ole saavuttanut läheskään niitä lupauksia, joita annettiin hankkeen alkuvaiheissa. Lisätietoja täältä.

8.8.2016

Viikkokokous 8.8.2016

Presidentti Marco Björkskog toivotti 17 omaa jäsentämme ja 2 vierailijaa tervetulleeksi. Hän kertoi yhteistyösuunnitelmista Paasikivi-seuran kanssa. Helena Lehkonen puolestaan kuvasi Nuorkauppakamarin ja Hämeenlinnan klubin yhteishankkeita.


Marco kertoi kesällä pidetystä presidenttien koulutustilaisuudesta, jonka teemana oli rotaryklubin julkisuuskuva. Tavoitteenamme on saada parempaa näkyvyyttä niin lehdissä kuin sosiaalisessa mediassa. Seuraava mahdollisuus on jo viikon kuluttua Elomessuilla, jossa rotareilla on yhteinen ständi. Ensi viikolla ei ole viikkokokousata.

20.6.2016

Käätyjenvaihtokokous 20.6.2016

Presidentti Timo Sollo toivotti 16 omaa jäsentämme ja 2 vierailijaa tervetulleeksi. Antero Lähteenmäki toi terveiset Automobiilien retkeilystä, johon hän osallistui menestyksellä perhekuntansa kanssa.

Timo Sollo kuvaili kokemuksiaan presidenttivuodesta ja...


luovutti käädyt uudelle presidentille Marco Björkskogille.



Marco kiitti ja esitteli omia tavoitteitaan seuraavalle rotatryvuodelle.


Tästä alkaa kesätauko. Tapaamme torikahveilla 6.7. ja jälleen OP:n kerhohuoneistossa viikkokokouksessa 8.8. 


Hyvää, lämmintä ja rentouttavaa kesää kaikille!

6.6.2016

Viikkokokous 6.6.2016

Presidentti Timo Sollo toivotti 4 vierailijaa ja 12 omaa jäsentämme tervetulleeksi. Hän tiedotti, että ensi viikolla on IC-kokous ja sitä seuraavalla käätyjen vaihtokokous omassa klubissamme. Luokite-esitelmän piti Ilmari Peltola aiheesta ajankohtaista energiasta.


Hän kertoi kiinnostavasti ja asiantuntevasti sähköenergian tuottamiseen, jakeluun ja käyttöön liittyvistä asioista. Juha Sipilän hallituksen ohjelma pitää sisällään monia energiaan liittyviä kärkihankkeita. Klikkaa kuvat suuremmiksi.


Tuulienergiaa on rakennettu viime vuosina vilkkaasti, koska yhteiskunta maksaa tuottajille ns kynnystariffia. Se takaa sijoittajille noin 10 % koron. Tuulienergian ongelmana on se, että kovimpien kulutuspiikkien aikaan ei useinkaan tuule. Nopeaa säätöenergiaa voidaan saada vesivoimasta ja tulevaisuudessa myös akkuvarastoista. Akkuteknologia on kehittynyt nopeasti, mikä näkyy mm sähköautojen yleistymisessä.

Sähkön siirto vaatii investointeja maanalaiseen kaapelointiin. Pienjänniteverkossa kaapelointi on tehty 40 % koko verkostosta. Ruotsissa vastaava luku on 80 %. Sähköä tuodaan Suomeen niin Pohjoismaista kuin Venäjältäkin, jopa 1/3 kulutuksesta. Suomen ja Ruotsin välille pitäisi saada lisää siirtokapasitettia.