Hämeenlinnan Rotarykalenterit

29.6.2009

Viikkokokous 29.6.2009

Parhaaseen kesäloma-aikaan ja 25 asteen helteellä paikalla oli 15 omaa jäsentä ja 1 vierailija. Past presidentti Pekka Nissilä piti esityksen viime talvena toteutetusta jäsenkyselystä. Kyselyn tulokset on toimitettu kaikille jäsenille. Yleisesti olimme klubin toimintaan tyytyväisiä. Suurimpana ongelmanamme on osallistumisaktiivisuus. Kyselyn tuloksena saimme hyviä ideoita toiminnan kehittämiseen. Kiitos niistä kaikille 40 vastaajalle!

16.6.2009

16.6. käätyjen vaihto

Vietimme tänään illalla Vaakunassa 4 klubin yhteistä
käätyjenvaihdon juhlaa. Hämeenlinnan klubissa presidentin käädyt siirtyivät Pekka Nissilän kaulasta Heikki Lindrothin harteille. Tilaisuudessa palkittiin perinteiseen tapaan parhaat golfaajat, söimme maittavan illallisen ja lopuksi tanssimme Vanajaveden Rotaryorkesterin tahdittamina. Klikkaa kuvat suuremmaksi!


1.6.2009

Viikkokokous 1.6.2009

Paikalla oli omia jäseniä 30 ja 5 vierasta, yhteensä 35 kuulijaa. Luokite-esitelmän piti Ilkka Ranta aiheesta Puolustusvoimat sodasta meidän päiviimme. Ilkka Ranta oli oli 90-luvulla Läntisen maanpuolustusalueen 1. komentaja. Hänen asiantuntevaan esitykseensä oli tiivistetty tärkeimmät maanpuolustukseen liittyvät tapahtumat vuoden 1945 Puolustusrevisiosta aina nykyiseen organisaatiorakenteeseen asti.

Vuonna 1952 määritettiin rauhan ajan organisaatioksi 3 divisioonaa ja sotilasläänit. 1966 aloitti alueellinen maanpuolustusjärjestelmä, jossa oli 7 itsenäistä sotilaslääniä ja 25 sotilaspiiriä. 1980-luku oli joustavan valmiuden kehittämisen aikaa. Tällä hetkellä puolustusvoimissa on 4 sotilaslääniä ja 16 aluetoimistoa. Maavoimien esikunta sijaitsee Mikkelissä ja sitä johtaa kenraali Aspara.

1956 Neuvostoliitto luovutti Suomelle takaisin Porkkalan alueen, jolloin sotilaallinen asemamme muuttui. 1960-luvulla koettiin noottikriisi. Sen seurauksena puolustusmenet olivat suhteellisesti ottaen suurimmillaan, n. 8 % valtion budjetista. 1962-1963 hankittiin ensimmäiset Mig-suihkukoneet torjuntahävittäjiksi Neuvostoliitosta. Ne oli varustettu torjuntaohjuksilla. 1981 päätettiin hankkia Englanmnista Hawk-hävittäjiä Neuvostoliiton vastustuksesta huolimatta. Tavoitteena oli, että 1/3 hankinnoista tulee kotimaasta, 1/3 idästä ja 1/3 lännestä. 1990-luvun alussa hankittiin 64 Hornet-hävittäjää USA:sta, mutta myös valtava määrä (50 km junanvaunuja) erilaista aseistusta DDR:ltä yli jäänyttä, mutta käyttökelpoista kalustoa. Armeijan teknistyessä tarvitaan jatkuvaa päivittämistä. Inflaatiotarkistuksen lisäksi puolustusvoimille on luvassa vuonna 2011 2 % korotus määrärahoihin.