Hämeenlinnan Rotarykalenterit

23.2.2015

Viikkokokous 23.2.2015

Presidentti Mika Mäkelä toivotti 26 osallistujaa tervetulleeksi. Hän totesi Rotaryliikkeen täyttävän tänään 110 vuotta. Kokousesitelmän piti eversti evp Erkki Kauppinen aiheesta Vanha varuskuntakaupunki Hämeenlinna.





Hämeen linnassa on ollut varuskuntaa siitä asti kun se rakennettiin noin 700 vuotta sitten. Sitä ennen puolustus hoidettiin linnavuorista käsin, kuten Hakoisista ja Rapolasta. Keskiajalta mainitaan Ojoisten (1324), Saaristen ja Hätilän kartanot. Vuonna 1600 oli linnan pohjoispuolella vain pieni kylä. Kaupingin oikeudet tulivat 1639, jolloin linnaa ympäröivissä savupirteissä oli 300 asukasta.

Ruotsi menetti Suomen Venäjälle kolmesti (isoviha, pikkuviha ja Suomen sota). 1713 linna luovutettiin venäläisille taisteluitta eikä linnan historia muutenkaan ole kovin kunniakas. Seuraavalla kerralla 1740 linna antautui jo silloin kun hyökkääjä oli vasta Helsingissä. Ryssäviha juontaa jo 1720-luvulta eivätkä myöhemmät Talvi- ja Jatkosota sitä ainakaan vähentäneet.

1700 luvulla varusväkeä oli linnassa 80-100 + välskäri ja profotti (järjestyksen valvoja "piiskuri"). 1700-luvun lopulla kaupungin järjestystä valvoivat palomiehet. Määrättiin että asutusta ei saanut olla tykin kantamaa lähempänä linnaa. Ruorsin kuningas kävi linnassa 1700-luvulla kaikkiaan kolme kertaa. Ohjesäännöistä mainittakoon sotamiesten viinakiintiöt noin 47 litraa vuodessa ja lisäksi 3-5 litraa olutta päivässä!

Kaupoungilla oli sotaväen majoitusvelvollisuus, joten upseereja asui monissa yksityistaloissa kunnes kasarmi lopulta 1851 valmistui. 1878 tuli yleinen asevelvollisuus. Hämeenlinnaan perustettiin 7. tarkka-amujapataljoona. Suomen kasarmilla oli 300 metriä pitkä katettu ampumarata, josta on osa vielä jäljellä. Poltinahon kenttä toimi tykistön ampumaharjoitusalueena. Vapaussodan jälkeinen sotavankileiri 1918 toimi Poltinaholla, jolloin siellä oli 12 000 punavankia kaupungin väkiluvun ollessa 6000. Hämeenlinnan tarina varuskuntakaupunkina päättyi viime vuonna, kun varuskunta siirtyi naapurikuntaan Hattulaan Parolan nummelle. Vanhat kasarmialueet ovat nyt museona ja asuntoalueina.

Muistion laati ja kuvat otti
Antero Lähteenmäki

16.2.2015

Viikkokokous 16.2.2015

Presidentti Mika Mäkelä toivotti 19 omaa jäsentä sekä yhden vierailijan tervetulleeksi kuuntelemaan, mitä Mikko Hieta kertoo aiheesta "Jokamiehen oikeudet".


Mikko jäsenteli esityksensä kolmen väittämän varaan:

  1. Suomalaiset eivät ole eteviä eränkävijöitä
  2. Jokamiehen oikeuden haittaavat luontomatkailua
  3. Hämeenlinna ei hyödynnä mahdollisuuksiaan matkailussa.
Jokainen väittämä sai Mikolta asiantuntevat perustelut. Mikon asiantuntemus on peräisin vuosien partiokokemuksista sekä Retki-lehden päätoimittajan tehtävästä. Nyt hän toimii seurakunnan viestintäpäällikkönä. Jokamiehen oikeudet ovat Pohjoismaiden erikoisuus, ja ne koskevat luonnossa liikkumista, kalastusta ja marjastusta. Maissa, joissa retkeilyä varten on tietyt reitit, on myös palveluita retkeilijöille. Esimerkiksi roskaaminen on vähäisempää, kun kulkureitit ovat valvottuja.

Hämeenlinna voisi hyödyntää matkailumarkkinoinnissa esimerkiksi Evon aluetta, Ilves-reittiä ja maakunnan harmaakivikirkkoja.

12.2.2015

Vanajaveden rk:n IC-kokous 12.2.2015

Vanajaveden klubin presidentti Marita Tuomi toivotti 45 rotaria tervetulleeksi Raatihuoneelle kuulemaan talous- ja hallintojohtaja Jussi Oksan esitystä "Kaupungin talous 2015 ja tulevaisuudessa".


Taloudesta vastaavat virkamiehet ja poliitikot ovat olleet jo monta vuotta kovien haasteiden edessä. Ongelmana on, että menot kasvavat nopeammin kuin tulot. Valtionosuudet ovat pienentyneet, mutta kuntien velvoitteet kasvaneet. Nettovelkaantuminen alkoi jo vuonna 2006. Tilanteen tasapainottamiseen on 2 pääkeinoa: tulojen kasvattaminen ja menojen karsiminen. Hämeenlinnan veroprosentti on tänä vuonna 20,50, kun koko maan keskiarvo on 20,66.

Vuodesta 2009 vuoteen 2015 kaikkein eniten nettokustannuksissa ovat kasvaneet vammaispalvelut (+31 %), lastensuojelu (+50 %) ja työllisyyden hoito (+96 %). Näistä huolimatta valtionosuudet laskevat. Vuonna 2014 valtionosuuden netto oli 91,4 M€ ja tänä vuonna 85,8 M€ eli menetys on 5,6 M€. Sama suuntaus jatkuu tulevaisuudessa.

Käyttömenojen osuus pyritään saamaan kuriin tuottavuus- ja tuloksellisuus-hankkeilla sekä säästötoimilla. Investointitaso pysyy lähes ennellaan (28,9 M€), joten lisävelkaa tarvitaan noin 10,7 M€. Tilikauden 2015 alijäämäksi muodostuu noin 2,4 M€.

Kustannusrakenteet muuttuvat, kun SOTE-uudistus toteutuu. Sen jälkeen 59 % Hämeenlinnan tilausbudjetista siirtyy SOTE-kuntayhtymän alle.

2.2.2015

Viikkokokous 2.2.2015

Presidentti Mika Mäkelä toivotti 6 vierailijaa ja 24 omaa jäsentä tervetulleeksi kokoukseen. Helena Lehkonen esitteli klubiin tilattuja uuden rotarin perehdyttämispaketteja. Pakettiin kuuluu mm. Helenan kädessä oleva hauska sarjakuva Rotary-liikkeen alkuajoilta - "Hämmästyttävä herra Harris ja klubi, joka muutti maailmaa". Klikkaa kuvat suuremmiksi!


Alustajaksi oli saatu Lahdesta Rotarysäätiökomitean puheenjohtaja Niko Niemi. Niko kertoi, että maailman ensimmäinen rotaryprojekti oli julkisen WC:n rakentaminen ja toinen hevosen ostaminen papille kuolleen eläimen tilalle. Rotary-säätiö, joka perustettiin vuonna 1917.


Niko Niemi keskittyi 30 vuotta kestäneen poliokampanjan esittelyyn ja sen merkitykseen ihmiskunnalle. Vain Afganistanissa, Pakistanissa ja Nigeriassa on vielä tautia jäljellä. Suurimpanana ongelmana kampanjalle ovat Taleban-sissit, jotka eivät salli rokottamista. Niko rohkaisi kaikkia klubeja ja myös niiden yksittäisiä jäseniä lahjoittamaan Rotarysäätiölle. Osa rahoista palautuu takaisin omalle piirille ja sitä kautta paikalliseen hyväntekeväisyyteen. Hämeenlinnan klubin kumulatiivinen lahjoitussumma säätiölle on 49.000 dollaria.