Taloudesta vastaavat virkamiehet ja poliitikot ovat olleet jo monta vuotta kovien haasteiden edessä. Ongelmana on, että menot kasvavat nopeammin kuin tulot. Valtionosuudet ovat pienentyneet, mutta kuntien velvoitteet kasvaneet. Nettovelkaantuminen alkoi jo vuonna 2006. Tilanteen tasapainottamiseen on 2 pääkeinoa: tulojen kasvattaminen ja menojen karsiminen. Hämeenlinnan veroprosentti on tänä vuonna 20,50, kun koko maan keskiarvo on 20,66.
Vuodesta 2009 vuoteen 2015 kaikkein eniten nettokustannuksissa ovat kasvaneet vammaispalvelut (+31 %), lastensuojelu (+50 %) ja työllisyyden hoito (+96 %). Näistä huolimatta valtionosuudet laskevat. Vuonna 2014 valtionosuuden netto oli 91,4 M€ ja tänä vuonna 85,8 M€ eli menetys on 5,6 M€. Sama suuntaus jatkuu tulevaisuudessa.
Käyttömenojen osuus pyritään saamaan kuriin tuottavuus- ja tuloksellisuus-hankkeilla sekä säästötoimilla. Investointitaso pysyy lähes ennellaan (28,9 M€), joten lisävelkaa tarvitaan noin 10,7 M€. Tilikauden 2015 alijäämäksi muodostuu noin 2,4 M€.
Kustannusrakenteet muuttuvat, kun SOTE-uudistus toteutuu. Sen jälkeen 59 % Hämeenlinnan tilausbudjetista siirtyy SOTE-kuntayhtymän alle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti