Tällä hetkellä puolustusvoimien kriisinhallintahenkilöstöä on maailmalla yhteensä 386, joista 200 on YK-tehtävissä, 165 NATO-operaatioissa ja 21 EU:n tehtävissä. Aikaisemmin rauhanturvaaminen oli selkeää, kun kaksi valtiota halusi päästä sovintoon, ja turvaajat asettuivat heidän väliinsä tarkkailutehtäviin. Nykyisin toimintaympäristöt ovat sekavia ja monisäikeisiä. Olosuhteet ovat vaativia. Etnisiä, poliittisia ja uskonnollisia ryhmiä, heimoja ja yhteisöjä on paljon. Mukana on myös korruptoituneita virkamiehiä, rikollisjoukkoja ja terroristiryhmiä. Kaiken lisäksi niiden intressit ovat ristikkäisiä. Esimerkiksi talebanit vihaavat eniten niitä tahoja, jotka haluavat kouluttaa tyttöjä. Humanitaarisia järjestöjä vastaan on ollut vuosittain 100-165 hyökkäystä, joissa on kuollut noin 100 ihmistä vuodessa. Siviilitoimijat ovat yhä enemmän väkivallan kohteena, ja siksi siviiliasiantuntijoita on vaikea rekrytoida.
Pekka Toverin mielestä rauhanturvaajien ja siviilien ei kuitenkaan kannata lopettaa toimintaansa, päinvastoin. Lämpimimmin heidät ottaa kylissä ja kaupungeissa vastaan pienet tytöt, joille siviilikriisinhallinta mahdollistaa koulunkäynnin ja valoisamman tulevaisuuden.
Klikkaa kuvat suuremmiksi.
1 kommentti:
Mielenkiintoinen aihe, sääli, etten päässyt hiihtolomalta ja flunssalta kuuntelemaan.
Kun kriisinhallinta on muuttunut noin selvästi, voisin kuvitella, että myös koulutuksen niihin tehtäviin täytyy olla nykyään erilaista kuin ennen. Noin monimutkaisten ongelmien keskelle mennessä täytyy varmasti hallita monia muitakin taitoja kuin perinteisiä sotilaallisia taitoja.
Tärkeää ja arvokasta työtä!
t. Sanni Manninen Johansen
Lähetä kommentti