Presidentti Timo Heinonen toivotti 28 omaa jäsentä ja 3 vierailijaa tervetulleiksi. Heikki Lindroth esitti toiveen saada vaihto-opiskelijallemme isäntäperhe huhtikuun alusta alkaen.
Kapteeni Pekka Wallenstjerna Riihimäen viestirykmentin esikunnasta alusti aiheesta Combat camera team. Hän aloitti kertomalla sota-ajan taistelu- eli tk-kuvaajista, jotka tallensivat jälkipolville tuon vaikean ajan elämänmenoa ja jopa taistelutilanteita. Nykyisin valokuva- ja videoaineistoa käytetään lähinnä Puolustusvoimien tiedottamiseen. Viestikoulutuksen välineet ovat muuttuneet. Puolustusvoimat pystyvät tarjoamaan kriisitilanteissa tunnissa 100 megan tietoliikenneyhteydet viranomaisille normaalien yhteyksien katketessa. Puolustusvoimilla on omia liikuteltavia 25 metrin mastoja vietäväksi myös sinne, missä ei ole operaattoreiden kiinteitä mastoja. Langattomia yhteyksiä käytetään silloin, kun pystytään takaamaan riittävä tietoturva. Tässä suhteessa valokaapeli ja vanha kunnon parikaapeli ovat parhaita vaihtoehtoja.
Combat camera teamissa on Riihimäellä 5 henkilö. Varusmiehet ovat saaneet peruskoulutuksen jo siviilissä. He saavat tästä toiminnasta erillisen työtodistuksen. Puolustusvoimat käyttää valmistamaansa materiaalia markkinointiin myös Youtubessa. Tätäkin viikko sitten julkaistua videota Maavoimien uudistettu taistelutapa on katsottu jo yli 13.000 kertaa.
Hämeenlinnan Rotarykalenterit
25.2.2013
19.2.2013
IC-kokous Aulangolla 19.2.2013
Aulangon klubin presidentti Pia Kaulio toivotti 55 rotaria tervetulleeksi IC-kokoukseen. Vietämme Rauhaan palvelemalla -teemaviikkoa. Alustajamme eversti Pekka Toveri on todellinen aiheen asiantuntija. Hänellä on omakohtaista kokemusta Afganistanin rauhanturvajoukon johtotehtävistä. Pekka Toveri on nykyisin Parolan panssaripirikaatin komentaja, ja hän on myös Hämeenlinnan Rotaryklubin jäsen.
Rauhanturvaaminen on muuttunut vuosikymmenten aikana. Aikaisemmin Suomi oli todellinen rauhanturvaamisen suurmaa, sillä maailman ongelmapesäkkeissä oli lain sallima maksimi eli 2000 sotilasta. Vuosien 1956 ja 1966 välillä Suomi oli mukana seitsemässätoista YK-operaatiossa. Niihin osallistui yhteensä 30.000 suomalaista sotilasta. NATO-operaatioissa 1996-2010 on ollut mukana yli 10.000 sotilastamme esimerkiksi Bosniassa ja Kosovossa.
Tällä hetkellä puolustusvoimien kriisinhallintahenkilöstöä on maailmalla yhteensä 386, joista 200 on YK-tehtävissä, 165 NATO-operaatioissa ja 21 EU:n tehtävissä. Aikaisemmin rauhanturvaaminen oli selkeää, kun kaksi valtiota halusi päästä sovintoon, ja turvaajat asettuivat heidän väliinsä tarkkailutehtäviin. Nykyisin toimintaympäristöt ovat sekavia ja monisäikeisiä. Olosuhteet ovat vaativia. Etnisiä, poliittisia ja uskonnollisia ryhmiä, heimoja ja yhteisöjä on paljon. Mukana on myös korruptoituneita virkamiehiä, rikollisjoukkoja ja terroristiryhmiä. Kaiken lisäksi niiden intressit ovat ristikkäisiä. Esimerkiksi talebanit vihaavat eniten niitä tahoja, jotka haluavat kouluttaa tyttöjä. Humanitaarisia järjestöjä vastaan on ollut vuosittain 100-165 hyökkäystä, joissa on kuollut noin 100 ihmistä vuodessa. Siviilitoimijat ovat yhä enemmän väkivallan kohteena, ja siksi siviiliasiantuntijoita on vaikea rekrytoida.
Pekka Toverin mielestä rauhanturvaajien ja siviilien ei kuitenkaan kannata lopettaa toimintaansa, päinvastoin. Lämpimimmin heidät ottaa kylissä ja kaupungeissa vastaan pienet tytöt, joille siviilikriisinhallinta mahdollistaa koulunkäynnin ja valoisamman tulevaisuuden.
Klikkaa kuvat suuremmiksi.
Rauhanturvaaminen on muuttunut vuosikymmenten aikana. Aikaisemmin Suomi oli todellinen rauhanturvaamisen suurmaa, sillä maailman ongelmapesäkkeissä oli lain sallima maksimi eli 2000 sotilasta. Vuosien 1956 ja 1966 välillä Suomi oli mukana seitsemässätoista YK-operaatiossa. Niihin osallistui yhteensä 30.000 suomalaista sotilasta. NATO-operaatioissa 1996-2010 on ollut mukana yli 10.000 sotilastamme esimerkiksi Bosniassa ja Kosovossa.
Tällä hetkellä puolustusvoimien kriisinhallintahenkilöstöä on maailmalla yhteensä 386, joista 200 on YK-tehtävissä, 165 NATO-operaatioissa ja 21 EU:n tehtävissä. Aikaisemmin rauhanturvaaminen oli selkeää, kun kaksi valtiota halusi päästä sovintoon, ja turvaajat asettuivat heidän väliinsä tarkkailutehtäviin. Nykyisin toimintaympäristöt ovat sekavia ja monisäikeisiä. Olosuhteet ovat vaativia. Etnisiä, poliittisia ja uskonnollisia ryhmiä, heimoja ja yhteisöjä on paljon. Mukana on myös korruptoituneita virkamiehiä, rikollisjoukkoja ja terroristiryhmiä. Kaiken lisäksi niiden intressit ovat ristikkäisiä. Esimerkiksi talebanit vihaavat eniten niitä tahoja, jotka haluavat kouluttaa tyttöjä. Humanitaarisia järjestöjä vastaan on ollut vuosittain 100-165 hyökkäystä, joissa on kuollut noin 100 ihmistä vuodessa. Siviilitoimijat ovat yhä enemmän väkivallan kohteena, ja siksi siviiliasiantuntijoita on vaikea rekrytoida.
Pekka Toverin mielestä rauhanturvaajien ja siviilien ei kuitenkaan kannata lopettaa toimintaansa, päinvastoin. Lämpimimmin heidät ottaa kylissä ja kaupungeissa vastaan pienet tytöt, joille siviilikriisinhallinta mahdollistaa koulunkäynnin ja valoisamman tulevaisuuden.
Klikkaa kuvat suuremmiksi.
11.2.2013
Viikkokokous 11.2.2013
Presidentti Timo Heinonen toivotti 2 vierailijaa ja 26 omaa jäsentä tervetulleeksi. Uusi jäsenemme Marjaana Jokinen sai rotarypinssin, historiikin ja matrikkelin.
Matti Puotila toi terveisiä Vanajavesikeskuksesta ja toivoi yrityksiä mukaan toimintaan Vanajaveden laadun parantamiseksi. Jari Kovalainen kertoi säätiöseminaarista. Rotarysäätiön rakennetta ja toimintapolitiikkaa ollaan uusimassa. Asiaan palataan myöhemmin. Timo Heinonen informoi, että uusien jäsenten koulutus pidetään 11.4., ja samaan iltaan liitetään tapaaminen klubimme vieraana olevan GSE-ryhmän kanssa.
Timo Heinonen piti alustuksen klubitoiminnan kehittämisestä sekä yhdistyksen sääntöjen tarkistamisesta. Esityksen jälkeen syntyi vilkasta keskustelua siitä, miten klubin toimintaa voitaisiin kehittää ja osallistumisaktiivisuutta lisätä. Stuart Köhler viittasi vuonna 2010 tehtyyn jäsenkyselyyn. Sen tuloksia löytyy blogistamme tästä linkistä.
Timo Heinonen piti alustuksen klubitoiminnan kehittämisestä sekä yhdistyksen sääntöjen tarkistamisesta. Esityksen jälkeen syntyi vilkasta keskustelua siitä, miten klubin toimintaa voitaisiin kehittää ja osallistumisaktiivisuutta lisätä. Stuart Köhler viittasi vuonna 2010 tehtyyn jäsenkyselyyn. Sen tuloksia löytyy blogistamme tästä linkistä.
6.2.2013
Janakkalan klubin studia generale -luentosarja
Tänään 6.2. Wetterin auditorio oli tupaten täynnä, kun Terhokodin johtaja Juha Hänninen luennoi aiheesta "Hyvä kuolema".
Lue lisää elämän ja kuoleman kysymyksistä piirimme sivuilta tästä linkistä.
4.2.2013
Viikkokokous 4.2.2013
OP:n kokoushuoneeseen kokoontui 30 rotaria, joista 5 oli vierailijoita ja 25 omia jäseniä. Presidentti Timo Heinonen toivotti osallistujat tervetulleeksi. Hän ilmoitti kolmen uuden jäsenemme nimet: Marjaana Jokinen, Mervi Käki ja Marjo Kurki. Hämeenlinnan klubi hakee 2 uutta PHF-arvoa. Janankkalan klubin studia generalia -luentosarja jatkuu keskiviikkoisin klo 18 Wetterin auditoriossa. Ensi maanantaina Timo Heinonen alustaa aiheesta Klubin sääntöjen päivitys.
Viikkoesitelmän piti Terveyspalvelut -liikelaitoksen toimitusjohtaja, ylilääkäri Risto Mäkinen. Hän kertoi Hämeenlinnan perusterveydenhuollon haasteista ja niiden ratkaisukeinoista. Potilaan tärkeimmät toiveet parantumisen lisäksi ovat nopea hoitoonpääsy ja sama hoitava lääkäri. Terveyskeskusten henkilökunta on huipputasoa. Heille on laadittu uusi toiminnallinen käsikirjoitus. Asiakkaista 5 % on määritetty terveyshyöty-asiakkaiksi. Heille tehdään hoitosuunnitelma 0,5 - 1 vuodeksi. Hoitovastaava on tarpeen mukaan lääkäri, sairaanhoitaja tai terveydenhoitaja. Henkilö määrittelee itse hoitosuunnitelmansa. Näin hän sitoutuu hoitoon paremmin.
Perinteiseen terveydenhoitoon tulee 150.000 puhelua vuodessa. Tätä ruuhkaa pyritään purkamaan siten, että asiakkaat varaavat ajan sähköiseen järjestelmään ja kertovat samalla oireensa. Näin voidaan säästää 10 hoitajan työpanos.
Viikkoesitelmän piti Terveyspalvelut -liikelaitoksen toimitusjohtaja, ylilääkäri Risto Mäkinen. Hän kertoi Hämeenlinnan perusterveydenhuollon haasteista ja niiden ratkaisukeinoista. Potilaan tärkeimmät toiveet parantumisen lisäksi ovat nopea hoitoonpääsy ja sama hoitava lääkäri. Terveyskeskusten henkilökunta on huipputasoa. Heille on laadittu uusi toiminnallinen käsikirjoitus. Asiakkaista 5 % on määritetty terveyshyöty-asiakkaiksi. Heille tehdään hoitosuunnitelma 0,5 - 1 vuodeksi. Hoitovastaava on tarpeen mukaan lääkäri, sairaanhoitaja tai terveydenhoitaja. Henkilö määrittelee itse hoitosuunnitelmansa. Näin hän sitoutuu hoitoon paremmin.
Perinteiseen terveydenhoitoon tulee 150.000 puhelua vuodessa. Tätä ruuhkaa pyritään purkamaan siten, että asiakkaat varaavat ajan sähköiseen järjestelmään ja kertovat samalla oireensa. Näin voidaan säästää 10 hoitajan työpanos.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)