Hämeenlinnan Rotarykalenterit

9.11.2009

Viikkokokous 9.11.2009

Ilmari Peltola piti asiantuntevan ja mielenkiintoisen luokite-esityksen aiheesta energiakatsaus. Tässä on tiivistettynä joitakin teemoja, joita Ilmari käsitteli esityksessään.

• Laman johdosta on Suomen sähkön kulutus laskenut erityisesti energiaintensiivisen teollisuuden alentuneen käyttöasteen johdosta. Viimeisten 12 kuukauden aikana supistus on ollut 9 % vuotta aikaisempaan jaksoon verrattuna. 30 % sähköntarpeesta on tuotettu lämmöntuotannon yhteydessä teollisuudessa ja kaukolämmityslaitoksissa, 28 % ydinvoimalla ja 17 % vesivoimalla. Erillistuotannon (hiililauhdetta ym.) osuus on ollut 11 % ja nettotuonnin 14 %. Tuulivoimalla on tuotettu 0,3 % sähkön kokonaistarpeesta.

• Uusiutuvan energian tuotannon lisäämiseksi hallitus on asettanut tavoitteeksi tuulivoiman tuotantotehon nostamisen nykyisestä n.150 MW:sta 2000 MW:iin vuoteen 2020 mennessä. Tuulivoiman käytön edistämiseksi on tarkoitus ottaa käyttöön ns. syöttötariffi, jolla tuulivoiman korkeammat tuotantokustannukset kompensoitaisiin tuulivoiman tuottajille. Piakkoin valmistuva Tuuliatlas tulee ohjaamaan tuulivoiman suunnittelua maan eri osissa.

• Joulukuussa pidettävässä YK:n ilmastokokouksessa pyritään sitovaan sopimukseen Kioton 2012 päättyvän sopimusjakson jälkeisistä kasvihuonekaasujen vähennystavoitteista. Tiukimmat tavoitteet on asettamassa EU. Kuitenkin mm. USA, Kiina ja Intia, joiden päästöt ovat suurimmat, suhtautuvat EU:n ehdottamiin tavoitteisiin hyvin kriittisesti. USA korostaa tutkimustoiminnan ja uusien ratkaisujen etsinnän tärkeyttä, Kiina ja Intia pitävät kansojensa elintason nopeutta ensisijaisena ja se edellyttää mm. sähköntuotannon voimakasta lisäämistä. Kiinassa ja Intiassa valmistuu nykyisin keskimäärin yksi 500 MW:n kivihiilivoimalaitos joka toinen viikko. Kiinan voimakkaasti kasvavasta sähköntarpeesta katetaan nykyisin 78 % hiilivoimalla, 16 % vesivoimalla ja runsas 4 % muilla uusiutuvilla tuotantotavoilla. Ydinvoiman osuus on vielä alle 2 %.

• Päästöjen vähennystarve on toteutettava niin, että kasvava sähköntarve voidaan samalla tyydyttää mahdollisimman edullisesti. Kehittyneillä sähkön käyttötavoilla voidaan myös pienentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Sähköautot pienentävät liikenteen polttoaineiden kulutusta, lämpöpumput lämmityspolttoaineiden kulutusta jne. Sähkön tuotantomuotojen on kuitenkin muututtava entistä vähäpäästöisemmiksi.

• Kiinnostus ydinvoiman rakentamiseen on maailmassa jälleen lisääntynyt. Kasvava sähköntarve halutaan tyydyttää edullisella ja päästöjä pienentävällä tuotantomuodolla. EU-maissa on tällä hetkellä rakenteilla vain kaksi uutta ydinvoimalaitosta, yksi Suomessa ja toinen Ranskassa. Monissa Euroopan maissa on käynnissä ydinvoimalaitosten käyttöiän pidentäminen ja tehojen nosto. Lehtitietojen mukaan Englannissa suunnitellaan 6000 MW ydinvoimatehon lisäystä ja USA:ssa valmistellaan 17 uuden ydinvoimalaitoksen rakentamista. Kiinassa on parhaillaan rakenteilla 12 ydinvoimalaitosta.

• Euroopan maakaasun tarve kasvaa samalla, kun omat kaasukentät Pohjanmerellä, Hollannissa ja Saksassa vähitellen ehtyvät. Tärkein tuontimaa on Venäjä, josta suunnitellaan uusia putkia Länsi-Eurooppaan. Euroopan kasvava kaasun tarve vaatii uusia yhteyksiä Venäjältä mutta myös Lähi-idästä. Uusia kaasujohtoja rakennetaan samalla niin, että niiden toimitusvarmuus ei huononisi läpikulkumaiden ja kaasun toimittajan välisistä erimielisyyksistä johtuen, niin kuin Ukrainan tapauksessa on käynyt.

• Esitelmänsä lopuksi Peltola selosti pitkän aikavälin suunnitelmia, joissa selvitetään mahdollisuuksia tuottaa Eurooppaan sähköä Saharaan rakennettavilla aurinkovoimalaitoksilla ja Atlantin rannikolle rakennettavilla aaltovoimalaitoksilla.

1 kommentti:

Anonyymi kirjoitti...

Maakaasussa on meneilläänn mielenkiintoinen muutostrendi, jota esitelmöitsijä joko ei ole tiennyt tai ei ole halunnut kertoa.

USA'ssa, joka aikaisemmin oli suuri LNG laivoilla tuotavan maakaasun nettotuoja, maan omia ns. liuskekivikaavuvarantoja on alettu suuressa määrin hyödyntää. Noin kymmenessä vuodessa USA'n kaasun tuonti jokseenkin loppunut ja siitä on tullut kaasussa omavarainen.

Tämän P-Amerikassa tapahtuneen kehityksen seurauksena LNG-kaasua virtaa laivoilla nyt lisääntyvästi Eurooppaan, jossa edulliset laivoilla tuotavan LNG-kaasun spot erät hintakilpailevat venäläisen putkikaasun kanssa. Pitkäaikaisia putkikaasun hintasopimuksia halutaan tarkistaa alaspäin.

Samaan aikaan Puolassa on kartoitettu erittäin huomattavat samanlaisen liuskekivikaasun varat, joita aletaan hyödyntää. Asialla ovat ainakin kanadalaiset ja USA-laiset yhtiöt.

Kehityksen seurauksena eurooppalainen maakaasumarkkina on hyvin kiinnostavassa vaiheessa. Laivoilla tuotavan LNG-kaasun määrä edullisilla hinnoilla on kasvussa samaan aikaan, kun Northstream aloittaa Itämeren kaasuputken mereen laskua. Kehitys on putkikaasun kannalta haastava ja kaasuasiakkaiden kannalta erityisen mielenkiintoinen, jopa lupaava.

On jopa niin, että Itämeren kaasuputki-investointi voisi olla kokonaan toisenlaisessa kriittisessä harkinnassa, jos liuskekivikaasun nykyinen tilanne ja Puolan varannot ja hyödyntämismahdollisuus olisivat olleet nykylaajuudessa tiedossa.