Neuvostoliitto aloitti taistelut laajalla rintamalla Kannakselta aina Suomussalmelle asti. Heti alkuun pommitettiin kuuttatoista eri paikkakuntaa. Otto-Ville Kuusinen perusti Neuvostoliiton tukeman hallituksen Terijoelle. Suomen puolustusvoimissa oli 13 divisioonaa Neuvostoliiton yli neljääkymmentä divisioonaa vastaan, mutta vihollinen sai vastaansa yhtenäisen Suomen kansan. Sisällissodasta oli vain 20 vuotta, jona aikana suomalainen yhteiskunta oli demokratisoitunut ja oikeudenmukaistunut. Kaikilla oli jotakin puolustettavaa, ja koko kansa uskoi rukouksen voimaan.
Muiden maiden tuki oli vain henkistä ihailua. Torjuntataistelut ylivoimaista vihollista vastaan saivat aikaan sankarimyytin, joka tunnetaan vieläkin maailmalla. Sadanviiden kunnian päivän jälkeenkin rauhasta neuvotteli itsenäinen Suomi.
Ilkka Rannan isä toimi talvisodassa Virtain komppanian päällikkönä Taipaleen lohkolla. Isä kuoli runsaan kymmenen muun sotilaan kanssa 1.3.1940, kun kranatti osui heidän korsuunsa. Yrjö Jylhä, joka oli naapurikomppanian päällikkö, kirjoitti Kiirastuli-kokoelmaansa tästä tapauksesta runon "Viimeinen virsi". Sen viimeinen säkeistö kuvailee tunnelmia:
"Allamme aukee hauta,
yllämme salamat lyö.
Mestari, auta, auta! -
Katto sortuu, on yö."
Veikko Sinisalo lausuu Viimeisen virren YouTube-videossa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti