Presidentti Jari Papunen toivotti 10 vierailijaa ja 27 omaa jäsentä tervetulleiksi. Vietimme hiljaisen hetken pois nukkuneen jäsenemme Osmo Kallion muistoksi, jonka jälkeen Onni-Sakari Karisto muisteli Osmon elämäntaivalta ja toimintaa rotareissa. Stuart Köhler informoi osallistumisprosentin laskusäännöistä. Ilpo Kleemola kertoi, että helmikuun alusta ruoan hinta nousee 20 senttiä. Presidentti muistutti 8.2. operettimatkasta, jolloin 38 ennakkoon ilmoittautunutta lähtee katsomaan Iloista leskeä. Bussi starttaa Wetterhoffin edestä klo 16.30. Ensi viikon IC-kokous pidetään Janakkalassa 9.2. klo 17.30. Onnettomuuskeskuksen johtaja Veli-Pekka Nurmi tulee alustamaan.
Terttu Häkkinen esitteli päivän alustajan, Hämeen-Sanomien päätoimittajan Pauli Uusi-Kilposen. Hän on lehden 26. päätoimittaja ja samalla toimitusjohtaja.
Uusi-Kilposen aiheena oli Media murroksessa. Sanomalehti on muuttunut monimediaksi, joten koko liikeidea on pitänyt vaihtaa siten, että lähtökohtana on tiedon hankinta, tiedon tuottaminen, jalostaminen sekä erilaisten jakelukanavien käyttäminen. Paperisen lehden lisäksi uutisia toimitetaan tietoverkkoon ja langattomien yhteyksien kautta kännyköihin. Vuoden 2015 jälkeen tulee uutena mediana mukaan sähköiset paperit. Sisällön tuottajien on oltava moniosaajia, ja tuotot pitää kerätä monesta eri lähteestä. Haasteet ovat kovat sekä teknisesti, toiminnallisesti että kaupallisesti. Tästä syystä mediatalot tulevat verkottumaan. Pauli Uusi-Kilposen mukaan paperilehti pitää pintansa, mutta entisillä metodeilla ei enää menesty. Uutisten erilaiset näkökulmat ja taustoitukset korostuvat. Verkkopalvelut tuovat kestotilaajille lisäpalveluita, jotka ovat muille asiakkaille maksullisia. Voittajia ovat hakukonepalvelut ja sähköiset kauppapaikat.
Hämeenlinnan Rotarykalenterit
31.1.2011
30.1.2011
24.1.2011
Viikkokokous 24.1.2011
Viikkokokous oli Esa Pulkkisen isännöimä yritysvierailu paloasemalle. Paikalla oli yhteensä 32 oman klubimme jäsentä. Lounaan jälkeen kuulimme esityksen palokuntamuseossa. Esitys oli ajankohtainen, koska Hämeenlinnan palolaitos täytti juuri 100 vuotta. Hämeenlinnan keskusta paloi täysin vuonna 1739 ja uudelleen vuonna 1831. Vuonna 1875 kirkon torniin rakennettiin palovartioille huone. Tornivartiointi jatkui aina vuoteen 1925 asti. Palokunnan museossa on esillä alkuajan ruiskuja, jotka toimivat miesvoimin.
Tilaisuuden jälkeen halukkailla oli vielä mahdollisuus tutustua tämän päivän toimintaan pelastuslaitoksella. Kiitos tarjoilusta ja mielenkiintoisista esityksistä.
Tilaisuuden jälkeen halukkailla oli vielä mahdollisuus tutustua tämän päivän toimintaan pelastuslaitoksella. Kiitos tarjoilusta ja mielenkiintoisista esityksistä.
20.1.2011
Johtajuus käytännössä -opintojakso alkoi HAMK:ssa
Rotarien pitämiin johtajuutta käsitteleviin alustuksiin perustuva opintojakso pääsi hyvin alkuun, kun Juha Isosuo alusti aiheesta Henkilöstöstrategia käytännössä. Loppuun myydyssä toteutuksessa oli paikalla 63 opiskelijaa ja loput 40 seuraavat luennon netistä. Tilaisuuden alussa Markku Kuivalahti esitteli rotarijärjestöä ja sen toimintamuotoja. Leena Ahonen on opintojakson vastuuhenkilö kuten aikaisemmillakin kerroilla. Leena muisteli, että yhteistyö rotarien kanssa alkoi jo vuonna 2004. Tämä on esimerkillistä yhteistyötä, joka on kaikkien edun mukaista (vrt 4 kysymyksen koe).
Klikkaa kuvat suuremmiksi!
Tilaisuuden lopussa Minttu Lampinen luovutti Juhalle lahjaksi reilun kaupan kahvia. Minttu on aloittanut viime syksynä yliopettajana HAMK:ssa, ja hän tulee jatkamaan yhteistyötämme johtajuuskoulumme tiimoilla tulevina vuosina. Sehän sopii hyvin, koska Minttu on itsekin rotari Tampereen Tammer Novan klubissa.
Klikkaa kuvat suuremmiksi!
Tilaisuuden lopussa Minttu Lampinen luovutti Juhalle lahjaksi reilun kaupan kahvia. Minttu on aloittanut viime syksynä yliopettajana HAMK:ssa, ja hän tulee jatkamaan yhteistyötämme johtajuuskoulumme tiimoilla tulevina vuosina. Sehän sopii hyvin, koska Minttu on itsekin rotari Tampereen Tammer Novan klubissa.
19.1.2011
Tulevan RI-presidentin teeman julkistus
Vuosien 2011-12 RI-presidentti Kalyan Banerjee on julkaissut presidenttivuotensa teeman San Diagossa Californiasssa: "Reach Within to Embrace Humanity". Lause on suomennettu "Kuuntele sydäntäsi auttaaksesi muita". Avainsana on siis inhimillisyys tai ihmisyys, jota meidän tulisi tavoitella. Myös alla oleva uusi teemalogo on julkaistu.
Rotary Theme 2011 from Rotary International on Vimeo.
Rotary Theme 2011 from Rotary International on Vimeo.
17.1.2011
Viikkokokous 17.1.2011
Paikalla oli 30 omaa jäsentä ja 3 vierailijaa, yhteensä 33 osallistujaa. Presidentti Jari Papunen toivotti kaikki tervetulleiksi. Esa Pulkkinen informoi ensi viikon kokouksesta, joka pidetään paloasemalla Kutalantie 1 B. Talo tarjoaa lounaan ja saamme tutustua palokunnan museoon. Markku Kuivalahti kertoi HAMK:n kanssa toteutettavasta johtajuuskoulusta. Uusi toteutus alkaa torstaina 20.1. klo 17 HAMK:n Visamäen auditoriossa. Rotarien pitämiä esitelmiä on 10 kappaletta joka viikon torstaina klo 17-18.30 johtamisen eri näkökulmista. Vain viikko 10 jää väliin. Opiskelijoita on ilmoittautunut yli 100. Myös kaikki rotarit ja HAMK:n henkilökunta ovat tervetulleita kuuntelemaan. Klikkaa ohjelma suuremmaksi.
Esittelyvuorossa olivat Antero Lähteenmäki ja Eero Kuosmanen.
Esitelmän pitäjä oli sijoitusjohtaja Marko Lindroos Nordeasta. Hän kertoi talouden nykyisestä tilasta niin yritystasolla kuin maailmanlaajuisestikin. Osakemarkkinoiden näkymät ovat kohentuneet vuoden vaihtuessa. Talouden näkymät ovat hyvät epävarmuustekijöistä huolimatta. Paine pitkien korkojen nousuun on kasvamassa. Pankkikorkojen alhaisuuden vuoksi osakesäästäminen on nyt tuottoisaa. Koko vuodelle tuotto-odotus on 10-15 % luokkaa, kun se pitkällä aikavälillä on keskimäärin 7-10 %. Kehittyvät markkinat ovat talouskasvun veturina, mutta myös USA:ssa yritysten liiketoiminta on kasvussa. Euroopalla on vahva ydin, mutta eteläisillä reuna-alueilla on eri syistä johtuvat velkaongelmansa. Marko Lindroos suositteli joukkolainoista yrityslainoja ja erityisesti riskiyritysten lainoja. Yrityksillä menee hyvin jo kolmatta vuotta peräkkäin.
Esittelyvuorossa olivat Antero Lähteenmäki ja Eero Kuosmanen.
Esitelmän pitäjä oli sijoitusjohtaja Marko Lindroos Nordeasta. Hän kertoi talouden nykyisestä tilasta niin yritystasolla kuin maailmanlaajuisestikin. Osakemarkkinoiden näkymät ovat kohentuneet vuoden vaihtuessa. Talouden näkymät ovat hyvät epävarmuustekijöistä huolimatta. Paine pitkien korkojen nousuun on kasvamassa. Pankkikorkojen alhaisuuden vuoksi osakesäästäminen on nyt tuottoisaa. Koko vuodelle tuotto-odotus on 10-15 % luokkaa, kun se pitkällä aikavälillä on keskimäärin 7-10 %. Kehittyvät markkinat ovat talouskasvun veturina, mutta myös USA:ssa yritysten liiketoiminta on kasvussa. Euroopalla on vahva ydin, mutta eteläisillä reuna-alueilla on eri syistä johtuvat velkaongelmansa. Marko Lindroos suositteli joukkolainoista yrityslainoja ja erityisesti riskiyritysten lainoja. Yrityksillä menee hyvin jo kolmatta vuotta peräkkäin.
10.1.2011
IC-kokous 10.1.2011
Paikalla oli 33 omaa jäsentä ja 9 vierailijaa, yhteensä 42 rotaria. Presidentti Jari Papunen toivotti kaikki tervetulleiksi. Ensi viikon kokouksessa Marko Lindroth pitää esityksen aiheenaan talouskatsaus.
Sari Rautio ja Iisakki Kiemunki pitivät yhteisen esityksen aiheesta Kehittyvä Hämeenlinna. Paneelikeskustelua johtivat Terttu Häkkinen ja Pekka Nissilä. Sarin ja Iisakin alustuksessa käsiteltiin uutta kaupunkikulttuuria, josta on nyt 2 vuoden kokemukset. He käsittelivät seuraavia aihekokonaisuuksia:
Sari Rautio ja Iisakki Kiemunki pitivät yhteisen esityksen aiheesta Kehittyvä Hämeenlinna. Paneelikeskustelua johtivat Terttu Häkkinen ja Pekka Nissilä. Sarin ja Iisakin alustuksessa käsiteltiin uutta kaupunkikulttuuria, josta on nyt 2 vuoden kokemukset. He käsittelivät seuraavia aihekokonaisuuksia:
- uudet rakenteet
- uudet strategiat
- onnistumisia
- haasteet, uhkat ja mahdollisuudet.
Kaupungin hallintokulttuuri on muuttunut suuresti kuntaliitoksen takia. Suunta on oikea. Tavittena on, että vuonna 2039 Hämeenlinna on onnellisten eurooppalaisten ihmisten kaupunki.
Alustuksen jälkeen yleisö esitti vilkkaasti kysymyksiä ja sai niihin molemmilta alustajilta vastauksia. Klikkaa kuvat suuremmiksi.
8.1.2011
3.1.2011
IC-kokous 3.1.2011
Paikalla oli 35 omaa jäsentämme ja 24 vierasta, yhteensä 59 rotaria. Presidentti Jari Papunen toivotti kaikki tervetulleiksi. Pekkä Nissilä informoi, että 10.1. IC-kokouksen esiintyjät ovat vaihtuneet. Liisa Jaakonsaaren tilalla paikalla ovat Sari Rautio ja Iisakki Kiemunki.
IC-esitelmän piti Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin (EBRD) johtaja Jari Koskinen. Jarin työpaikka on Lontoossa vuoteen 2012 asti. Lontoon pääkonttorissa pankilla on 1000 työntekijää. Aluekonttoreita on yhteensä 30 maassa ja näissä on 500 työntekijää. Pankki on perustettu vuonna 1991 auttamaan Itä-Euroopan maita kehittymään kohti avointa ja tervettä markkinataloutta. Pankin omistaa 61 valtiota sekä Euroopan keskuspankki. Suomi on sijoittanut osakepääomaan 60 miljoonaa euroa. EBRD antoi lainoja vuonna 2010 8,5 miljardia euroa, joista 1/3 meni Venäjälle. Lainan ottajista 80 % on yrityksiä ja 20 % julkisen sektorin toimijoita. Julkisen puolen investoinnit ovat infrahankkeita (satamia, lentokenttiä, maanteitä ja energiahankkeita).
Euroopan investointipankki (EIP) on EU:n oma pankki, joka toimii pääasiassa vain EU:n alueella. Sen tase on 7 kertaa suurempi kuin EBRD:n. Jari Koskisen mukaan Suomen intresseissä on tukea EBRD:n kautta lähialueiden maita kehittymään ja sitä kautta saada vakaammat olot. Myös suomalaiset yritykset voivat hakea rahoitusta EBRD:lta jos ne toimivat pankin kohdemaissa. EBRD:n osuus rahoituksesta voi olla korkeintaan 35 %. Kun kohdemaa vaurastuu, niin EBRD:n tavoite on vetäytyä ja tehdä tilaa muille rahoittajille.
Klikkaa kuvat suuremmiksi!
IC-esitelmän piti Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin (EBRD) johtaja Jari Koskinen. Jarin työpaikka on Lontoossa vuoteen 2012 asti. Lontoon pääkonttorissa pankilla on 1000 työntekijää. Aluekonttoreita on yhteensä 30 maassa ja näissä on 500 työntekijää. Pankki on perustettu vuonna 1991 auttamaan Itä-Euroopan maita kehittymään kohti avointa ja tervettä markkinataloutta. Pankin omistaa 61 valtiota sekä Euroopan keskuspankki. Suomi on sijoittanut osakepääomaan 60 miljoonaa euroa. EBRD antoi lainoja vuonna 2010 8,5 miljardia euroa, joista 1/3 meni Venäjälle. Lainan ottajista 80 % on yrityksiä ja 20 % julkisen sektorin toimijoita. Julkisen puolen investoinnit ovat infrahankkeita (satamia, lentokenttiä, maanteitä ja energiahankkeita).
Euroopan investointipankki (EIP) on EU:n oma pankki, joka toimii pääasiassa vain EU:n alueella. Sen tase on 7 kertaa suurempi kuin EBRD:n. Jari Koskisen mukaan Suomen intresseissä on tukea EBRD:n kautta lähialueiden maita kehittymään ja sitä kautta saada vakaammat olot. Myös suomalaiset yritykset voivat hakea rahoitusta EBRD:lta jos ne toimivat pankin kohdemaissa. EBRD:n osuus rahoituksesta voi olla korkeintaan 35 %. Kun kohdemaa vaurastuu, niin EBRD:n tavoite on vetäytyä ja tehdä tilaa muille rahoittajille.
Klikkaa kuvat suuremmiksi!
1.1.2011
Piirikonferenssi 16.-17.4. Nastolassa
Piirikonferenssimme sivusto on avattu. Lisätietoja tilaisuudesta löytyy osoitteesta
http://1390.piirikonferenssi.rotaryt.fi/
http://1390.piirikonferenssi.rotaryt.fi/
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)