Paikalla Hämeenlinnan Rotaryklubista 16, Aulangon Rotaryklubista 20 ja Vanajaveden Rotaryklubista 14, YHTEENSÄ 50 henkilöä
1. Kokouksen avaus
Presidentti Heikki Lindroth avasi kokouksen kello 12.20.
2. Ilmoitusasiat
Todettiin läsnäolijat ja toivotettiin kaikki tervetulleiksi. Presidentti esitteli ja toivotti tervetulleeksi esitelmän pitäjän MTV3:n ulkomaankirjeenvaihtaja Tapio Nurmisen (München, Saksa). Klikkaa kuva suuremmaksi!
3. Kokouksen esitelmä: Saksan talouden kriisikestävyys
Tapio Nurminen aloitti esitelmänsä painottamalla että esityksessä on kyse pitkäaikaisen tarkkailijan (yhteensä 15 vuotta Saksassa) näkökulmasta Saksan lamaan: Millä eväillä Saksa lamaan joutui, miten lama nyt Saksaa runtelee ja miltä näyttää lähitulevaisuus seuraavan vaalikauden aikana (2009 – 2013).
Kiinan tai Intian rooli maailmantaloudessa ja laman elvyttämisessä on toki kiistaton, mutta kyseisille maille tyypillisten kehitysmaapiirteiden/ongelmien takia Saksan rooli EU:ssa on kuitenkin suurempi asukasta kohti laskettuna. Saksa on esimerkiksi Suomen suurin kauppakumppani (vienti 6,6 mrd €/v ja tuonti 8,8 mrd €/v). Saksan BKT vuonna 2008 oli 2500 mrd €. Viennin osuus Saksassa oli yli puolet BKT:stä (50,9%), kun vastaavasti esim. Kiinassa se oli 36,3%, Iso Britanniassa 27,5%, Japanissa 17,4% ja USA:ssa 13,0%. Yhteenvetona esitelmän ensimmäisestä osasta Tapio Nurminen totesi Saksan olevan poikkeuksellisen vahva kansantalous. Kuvaavaa on mm. se että arvioitu nettosiirto Länsi Saksasta Itä Saksaan vuoteen 2008 mennessä on ollut 1300 – 1500 mrd €, joten ”vipuvartta piisaa”.
”Raju romahdus” termi kuvaa hyvin laman vaikutuksia tämän päivän Saksaan. Kasvu ei ole vain hidastunut vaan kansantuote todella supistuu romahdusmaisesti. On arvioitu että Saksassa se supistuu 5,5 – 6,5 % vuonna 2009, mikä olisi kovin pudotus vanhoista EU maista. Vertailun vuoksi vuoden 2009 ensimmäisen kvarttaalin osalta USA:n (mistä lama alkoi) BKT on supistunut ”vain” –2,6 % ja Euroopassa keskimäärin –4,6 % kun taas Saksassa BKT on supistunut jo –6,8%. Samalla on arvioitu että vuoden loppuun mennessä Saksan työttömyysaste nousee lähelle 10% ja vienti supistuu 10%. Tärkeimmät rakenteelliset ongelmat, mitkä tähän ovat johtaneet, syventävät kriisiä ja vaikeuttavat siitä selviytymistä ovat Saksan suuri riippuvuus autoteollisuudesta (joka viides työpaikka on sidoksissa autoteollisuuteen), heikot kotimarkkinat (vain vienti elvyttää) sekä ”maho” julkisin varoin tuotettu pankkijärjestelmä, mistä johtuen varsinaisten liikepankkien osuus Saksan pankkitoiminnasta on varsin pieni.
Saksan lähitulevaisuus seuraavan vaalikauden 2009 – 2013 aikana ei näytä kovin helpolta. Poliittinen järjestelmä on uudistuksellisesti halvaantunut eikä pystyne tarjoamaan riittävän radikaaleja selviytymisstrategioita. Todennäköisesti ei saada riittävää enemmistöryhmää, jotka pystyisivät toteuttamaan nopeasti riittävän tehokkaita uudistustoimia laman kesyttämiseksi.
Tapio Nurmisen esitelmä herätti useita mielenkiintoisia kysymyksiä, joista yksi käsitteli ilmastonmuutoksen vaikutuksia Saksan selviytymiseen. Tapio Nurminen totesi Saksan punavihreän hallituksen tehneen päätöksen ydinvoimasta luopumisesta vuoteen 2020 mennessä. Olettaen ettei päätöstä muuteta tämä johtaa siihen että energiaa tuotetaan muilla keinoilla, joiden ilmastolliset seuraamukset ovat ydinvoimaa suuremmat. Tämä on suuri ongelma ilmasto päästöjen suhteen ja yksi tulevien vaalien suurista kysymyksistä.
Hämeenlinnassa 6.7.2009
Teksti Jari Kovalainen
Kuva Pirjo Nurminen
Presidentti Heikki Lindroth avasi kokouksen kello 12.20.
2. Ilmoitusasiat
Todettiin läsnäolijat ja toivotettiin kaikki tervetulleiksi. Presidentti esitteli ja toivotti tervetulleeksi esitelmän pitäjän MTV3:n ulkomaankirjeenvaihtaja Tapio Nurmisen (München, Saksa). Klikkaa kuva suuremmaksi!3. Kokouksen esitelmä: Saksan talouden kriisikestävyys
Tapio Nurminen aloitti esitelmänsä painottamalla että esityksessä on kyse pitkäaikaisen tarkkailijan (yhteensä 15 vuotta Saksassa) näkökulmasta Saksan lamaan: Millä eväillä Saksa lamaan joutui, miten lama nyt Saksaa runtelee ja miltä näyttää lähitulevaisuus seuraavan vaalikauden aikana (2009 – 2013).
Kiinan tai Intian rooli maailmantaloudessa ja laman elvyttämisessä on toki kiistaton, mutta kyseisille maille tyypillisten kehitysmaapiirteiden/ongelmien takia Saksan rooli EU:ssa on kuitenkin suurempi asukasta kohti laskettuna. Saksa on esimerkiksi Suomen suurin kauppakumppani (vienti 6,6 mrd €/v ja tuonti 8,8 mrd €/v). Saksan BKT vuonna 2008 oli 2500 mrd €. Viennin osuus Saksassa oli yli puolet BKT:stä (50,9%), kun vastaavasti esim. Kiinassa se oli 36,3%, Iso Britanniassa 27,5%, Japanissa 17,4% ja USA:ssa 13,0%. Yhteenvetona esitelmän ensimmäisestä osasta Tapio Nurminen totesi Saksan olevan poikkeuksellisen vahva kansantalous. Kuvaavaa on mm. se että arvioitu nettosiirto Länsi Saksasta Itä Saksaan vuoteen 2008 mennessä on ollut 1300 – 1500 mrd €, joten ”vipuvartta piisaa”.
”Raju romahdus” termi kuvaa hyvin laman vaikutuksia tämän päivän Saksaan. Kasvu ei ole vain hidastunut vaan kansantuote todella supistuu romahdusmaisesti. On arvioitu että Saksassa se supistuu 5,5 – 6,5 % vuonna 2009, mikä olisi kovin pudotus vanhoista EU maista. Vertailun vuoksi vuoden 2009 ensimmäisen kvarttaalin osalta USA:n (mistä lama alkoi) BKT on supistunut ”vain” –2,6 % ja Euroopassa keskimäärin –4,6 % kun taas Saksassa BKT on supistunut jo –6,8%. Samalla on arvioitu että vuoden loppuun mennessä Saksan työttömyysaste nousee lähelle 10% ja vienti supistuu 10%. Tärkeimmät rakenteelliset ongelmat, mitkä tähän ovat johtaneet, syventävät kriisiä ja vaikeuttavat siitä selviytymistä ovat Saksan suuri riippuvuus autoteollisuudesta (joka viides työpaikka on sidoksissa autoteollisuuteen), heikot kotimarkkinat (vain vienti elvyttää) sekä ”maho” julkisin varoin tuotettu pankkijärjestelmä, mistä johtuen varsinaisten liikepankkien osuus Saksan pankkitoiminnasta on varsin pieni.
Saksan lähitulevaisuus seuraavan vaalikauden 2009 – 2013 aikana ei näytä kovin helpolta. Poliittinen järjestelmä on uudistuksellisesti halvaantunut eikä pystyne tarjoamaan riittävän radikaaleja selviytymisstrategioita. Todennäköisesti ei saada riittävää enemmistöryhmää, jotka pystyisivät toteuttamaan nopeasti riittävän tehokkaita uudistustoimia laman kesyttämiseksi.
Tapio Nurmisen esitelmä herätti useita mielenkiintoisia kysymyksiä, joista yksi käsitteli ilmastonmuutoksen vaikutuksia Saksan selviytymiseen. Tapio Nurminen totesi Saksan punavihreän hallituksen tehneen päätöksen ydinvoimasta luopumisesta vuoteen 2020 mennessä. Olettaen ettei päätöstä muuteta tämä johtaa siihen että energiaa tuotetaan muilla keinoilla, joiden ilmastolliset seuraamukset ovat ydinvoimaa suuremmat. Tämä on suuri ongelma ilmasto päästöjen suhteen ja yksi tulevien vaalien suurista kysymyksistä.
Hämeenlinnassa 6.7.2009
Teksti Jari Kovalainen
Kuva Pirjo Nurminen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti