Presidentti Timo Sollo toivotti 21 omaa jäsentä, 3 vierailijaa ja vaihto-opiskelija Noahin tervetulleeksi. Hän toi terveiset Berliinin rullaluistelumaratonilta, johon osallistui 6000 luistelijaa. Timon aika oli 1,20.
Kokousesityksen pitivät Hämeenlinnan Martoista puheenjohtaja Terttu Karumaa ja sihteeri Maire Will. He esittelivät Marttatoiminnan periaatteita historialliseti ja nykyaikana. Marttaliitto on perustettu 116 vuotta sitten 1899. Hämeenlinnan Marttayhdistys on yksi vanhimmista ja siinä on 52 jäsentä, myös miehiä. Hämeenlinnassa toimii yhteensä 7 yhdistystä. Kaikkien tärkein tehtävä on kotien ja perheiden hyvinvointi. Toimintamutoihin kuuluu mm. ruokakurssit, neuvonta, marttaillat sekä uutena muotona maksullinen Marttojen kotiapu.
Katso lisätietoja Marttojen webbisivuilta.
Hämeenlinnan Rotarykalenterit
28.9.2015
21.9.2015
Viikkokokous 21.9.2015
Paikalla oli 29 omaa jäsentämme, vaihto-opiskelijamme Noah, 5 vierailijaa sekä piirikuvenööri Raili Töntsi. Tilaisuuden alussa kuvernööri ja presidentti Timo Sollo toivottivat uudet jäsenemme Pekka Järven ja Jari Koskisen tervetulleeksi.
Kokousesitelmän piti piirikuvernööri Raili Töntsi. Hän kertoi omakohtaisesti ja yleisesti rotaryaatteesta sekä vuoden teemasta "Ole lahja maailmalle!"
Kuvernöörillä oli jo aamulla kokous klubin hallituksen kanssa. Keskustelimme siitä, miten voisimme yksilöinä ja klubeina toimia entistäkin tehokkaammin palvelujärjestön tavoitteiden mukaan niin paikallisesti, kansallisesti kuin kansainvälisestikin.
Kokousesitelmän piti piirikuvernööri Raili Töntsi. Hän kertoi omakohtaisesti ja yleisesti rotaryaatteesta sekä vuoden teemasta "Ole lahja maailmalle!"
Kuvernöörillä oli jo aamulla kokous klubin hallituksen kanssa. Keskustelimme siitä, miten voisimme yksilöinä ja klubeina toimia entistäkin tehokkaammin palvelujärjestön tavoitteiden mukaan niin paikallisesti, kansallisesti kuin kansainvälisestikin.
15.9.2015
IC-kokous Helsingissä 14.9.2015
Hämeenlinnan rotaryklubin järjestämä IC-kokous sai liikkeelle noin 20 hämeenlinnalaista rotaria ja heidän puolisoitaan. Riikka Koivisto oli järjestänyt meille mielenkiintoisen matkan entiseen työpaikkaansa syöpäsairaala Docratesiin. Se on Pohjoismaiden ainoa yksityinen syöpäsairaala, jossa on 50 työntekijää, 16.000 potilaskäyntiä ja alan viimeinen osaaminen.
Suomi on syöpätutkimuksen johtava maa maailmassa jos käytetään mittarina tieteellisten tutkimusten referaatteja. Kehitettävää riittää, koska joka vuosi löydetään 30.000 uutta syöpatapausta. Nykyaikaiset hoidot ovat tehokkaita, yksilöllisiä, mutta myös erittäin kalliita.
Tilaisuuden aluksi ylilääkäri LT Timo Joensuu kertoi kansantajuisesti syöpien ja erityisesti eturauhassyövän hoidosta ja tutkimuksesta. Pääsimme tutustumaan myös sairaalan tiloihin ja laitteisiin talousjohtaja Harri Puurusen opastuksella.
Syöpiä kutsutaan usein elintasosairauksiksi. Seuraavassa luettelossa on seikkoja, joita kutsutaan terveysavaimiksi. Klikkaa kuvat suuremmiksi!
Suomi on syöpätutkimuksen johtava maa maailmassa jos käytetään mittarina tieteellisten tutkimusten referaatteja. Kehitettävää riittää, koska joka vuosi löydetään 30.000 uutta syöpatapausta. Nykyaikaiset hoidot ovat tehokkaita, yksilöllisiä, mutta myös erittäin kalliita.
Tilaisuuden aluksi ylilääkäri LT Timo Joensuu kertoi kansantajuisesti syöpien ja erityisesti eturauhassyövän hoidosta ja tutkimuksesta. Pääsimme tutustumaan myös sairaalan tiloihin ja laitteisiin talousjohtaja Harri Puurusen opastuksella.
Syöpiä kutsutaan usein elintasosairauksiksi. Seuraavassa luettelossa on seikkoja, joita kutsutaan terveysavaimiksi. Klikkaa kuvat suuremmiksi!
7.9.2015
Viikkokokous 7.9.2015
TAWAST GOLFIN TOIMINTA JA PALVELUT OSANA HÄMEENLINNAN "TIILAAKSOA"
Tawast Golfin toiminnanjohtaja Lauri Manninen
Golfin historia alkoi Skotlannissa 1600 luvulla, jossa siitä asti on pelattu The Old Links sarjaa. Suomeen golf tuli 1930 ja Helsingin Golfklubi perustettiin 1932 HÄMEENLINNASSA Aulangon golfkenttä avattiin 1940, mutta vasta sodan jälkeen toiminta vilkastui. 30 vuotta sitten golfin harrastajia oli Suomessa 6700, mutta tänä vuonna jo 150 000 ja seuroja on 140. Siten golf on nykyisin suosituin aikuisten liikuntalaji. Kierroksesta tulee kävelymatkaa 8½km/4½tuntia.
Yli 50% pelaajista on yli 50 vuotiaita, mutta 2010 alkaen uusia nuoria on tullut mukaan.Lajia voi pitää turvallisena kun loukkaantumisia sattuu vain 0.3/1000 kierrosta Lajin suosiota varmaan lisää se ,että golf on mukana ensi kertaa Olympialaisissa Riossa 2016. Harrastusta aloittavan on ensin suoritettava Green Card eli golfin "ajokortti", joka edellyttää 3-4 päivän kurssia.
Hämeenlinnan alueella on viisi golf kenttää, jotka tekevät yhteistyötä "TIILAAKSO" nimen alla. Aulangolla on kaksi kenttää, 18 reikäinen Eversti ja 9 reikäinen Hugo, Tawast- ja Linnagolf ovat 18 reikäisiä ja Hattulassa 9 reikäinen. Lisäksi on golfkenttä myös Lepaalla. Harrastusmahdollisuudet ovat siis Hämeenlinnan alueella poikkeuksellisen hyvät. Etuina ovat lajin sosiaalisuus ja työn yhdistäminen harrastukseen. Mielenkiintoista on oman kehityksen seuraaminen ja terveysvaikutus on myös merkittävä tässä ulkoilulajissa.Tiilaakson yhteistyömuodot näkyvät kuvan kaaviossa.
SM kilpailuja on Hämeenlinnassa järjestetty vuodesta 1966 alkaen, viimeksi 2012 ja seuraava on ensi vuonna. Tawast Golf on avattu 1989. Jäseniä on nykyisin 1200. Kausi kestää huhtikuusta joulukuulle. Tawast Golfilla on ravintola ja Pro Shop tarvikemyymälä. Työntekijöitä on 23, joista 7 vakituista. Ravintolassa 5. 90% Suomen golfkentistä on osakeyhtiöpohjaisia. Tawast golfin osake maksaa nykyisin1500 euroa (oli aikaisemmin jopa 6000). Jäsenmaksu on 104 euroa/v ja pelikauden hinta 750 euroa. Lapsetkin pelaavat golfia. Heille on ilmaisia 3 päivän koulutuksia. Aktiivinen pelaaminen maksaa 20-40e/kk. Aikuisetkin pääsevät ilmaiseksi kokeilemaan golfia harjoituskentälle lainavälinein. Golfkenttien ravintolat ovat hienoine maisemineen ja hyvine lounaineen kaikkien käytettävissä. Keskustelussa klubimestari innostuikin järjestämään rotareille golfiin ja ravintolaan tutustumismahdollisuuden ensi keväänä.
Raportin laati Antero Lähteenmäki
31.8.2015
Viikkokokous 31.8.2015
Ajateltavaa näytelmällisin keinoin esittivät näyttelijä Henna-Maija Alitalo ja psykologi Hannu-Pekka Sinervä teemalla "Kuka elämääsi johtaa". Esitetyissä näytelmäkatkelmissa oli yhdistetty faktaa ja fiktiota.
Näytelmässä 25 vuotta naimisissa olleet johtavassa asemassa vanhusten huollossa sairaahoitajana toimiva Hannele Kokkonen ja yrittäjä insinööri Pentti Kokkonen pohtivat kumpikin yksinpuheluna parisuhteensa ongelmia. Toisessa osassa Hannele hakeutui ahdistuksessaan lääkärin vastaanotolle. Lääkäri lähestyi ongelmaa neliosaisena kakkuna, jonka yhtenä osana oli uni. Esitys päättyi Hannelen lauluun, jota yleensä säestänyt hanuristi nyt puuttui.
Seuranneessa keskustelussa tuli esille että nämä henkilöt vahvistettuna hanuristilla tekevät mielellään esiintymiskeikkoja erilaisiin tilaisuuksiin.
Raportin laati ja kuvan otti Antero Lähteenmäki
24.8.2015
Viikkokokous 24.8.2015
Presidentti Timo Sollo toivotti 19 omaa jäsentämme, 2 vierailijaa ja vaihto-opiskelija Noahin tervetulleeksi. Hän muistutti 14.9. järjestettävästä IC-kokouksesta. Se on vierailu Helsinkiin Docrates-syöpäsairaalaan. Lähtö bussilla Wetterhoffin edestä. Muista ilmoittautua. Vanajaveden klubin jäsen Antti Ikonen kokoaa varusmiesten kuljettajia 8.9. järjestettävää vuosittaista veteraanikeräystä varten.
Timo Sollo kertoi olleensa Tartossa rullaluistelun maratonkilpailuissa ja saavuttaneensa 3. sijan 55-vuotiaitten sarjassa.
Kokousesitelmän piti maakuntajohtaja Timo Reina.
Hän kertoi kahdesta ajankohtaisesta asiasta. Toinen on Hattulan Merveen suunnitteilla oleva bioenergiakeskus. Hankkeen eteneminen edellyttää ainakin liittymää moottoritielle sekä kaupallisen toimijan löytymistä. Katso lisää webbisivuilta.
Timo esitteli myös SOTE-uudistuksen tämän hetken tilannetta ja Kanta-Hämeen mahdollisuuksista itsehallintoalueita muodostettaessa.
Timo Sollo kertoi olleensa Tartossa rullaluistelun maratonkilpailuissa ja saavuttaneensa 3. sijan 55-vuotiaitten sarjassa.
Kokousesitelmän piti maakuntajohtaja Timo Reina.
Hän kertoi kahdesta ajankohtaisesta asiasta. Toinen on Hattulan Merveen suunnitteilla oleva bioenergiakeskus. Hankkeen eteneminen edellyttää ainakin liittymää moottoritielle sekä kaupallisen toimijan löytymistä. Katso lisää webbisivuilta.
Timo esitteli myös SOTE-uudistuksen tämän hetken tilannetta ja Kanta-Hämeen mahdollisuuksista itsehallintoalueita muodostettaessa.
17.8.2015
Viikkokokous 17.8.2015
Presidentti Timo Sollo toivotti 2 vierailijaa, 17 omaa jäsentä sekä vaihto-opiskelijamme Noah Storeyn tervetulleeksi. Hän esitteli samalla uuden esitetaulumme, jota käytettiin jo Elomessuilla.
Antero Lähteenmäki toi terveisiä Someron rotaryklubista, mikä järjesti jo 5. kerran kansainvälisen kuudenkymmenen autokunnan Rotary-rallyn. Se on kokoontumisajo vanhoille autoille. Katso tapahtuman valokuvia täältä.
Kokousesitelmän piti Ilonpisaran toiminnanjohtaja Raija-Leena Löövi.
Lomakoti Ilonpisara on yleishyödyllinen, voittoa tavoittelematon yhdistys vanhus- ja vammaispalveluiden toteuttaja. Toiminta pohjautuu kristillisiin arvoihin, mutta kaikki ovat tervetulleita asiakkaaksi. Yhdistystä ohjaa 8-jäseninen hallitus, ja siinä on noin 300 jäsentä. Raija-Leena Löövi kertoi päivittäisestä toiminnasta Ilonpisarassa. Kaikki asukkaat pääsevät mukaan suunnittelemaan ja toteuttamaan päivittäistä toimintaa. Palvelun kuukausimaksu on 3000 euroa 2 hengen huoneessa ja 3900 euroa 1 hengen huoneessa.
10.8.2015
Viikkokokous 10.8.2015
Uusi presidenttimme Timo Sollo toivotti kaikki tervetulleeksi kesätauolta. Paikalla oli 14 omaa jäsentä ja 8 vierasta. Timo kertoi, että viikonvaihteen elomessut onnistuivat hienosti ja asiaan palataan myöhemmin.
Tilaisuuden alussa uusi vaihto-opiskelijamme Noah Storey Kanadasta kävi esittäytymässä. Hänelle järjestetään myöhemmin mahdollisuus esitellä laajemmin taustaansa.
Klubikokouksessa vieraili myös belgialainen rotari Ronny Callemin. Hänen poikansa Laurent asuu Hämeenlinnassa ja tuo maahan uudenlaista hoivarobottia. Ehkä kuulemme aiheesta lisää jossakin vaiheessa. Anne Ranta-Eskola ja Ronny vaihtoivat klubien viirit.
Kokousesitelmän piti uusi siirtojäsenemme Jukka Kuussaari. Hän on muuttanut Salosta asumaan Hämeenlinnaan. Jukka on eläinlääkäri, ja hänen aiheensa oli "Eläinten ja ihmisten terveys".
Jukka käsitteli asiantuntevassa esityksessään eläinlääkärikuntaa Suomessa, elintarvikehygieniaa, zoonooseja, eläimiä ihmissairauksien malleina sekä eläinakupunktiotutkimusta.
Tilaisuuden alussa uusi vaihto-opiskelijamme Noah Storey Kanadasta kävi esittäytymässä. Hänelle järjestetään myöhemmin mahdollisuus esitellä laajemmin taustaansa.
Klubikokouksessa vieraili myös belgialainen rotari Ronny Callemin. Hänen poikansa Laurent asuu Hämeenlinnassa ja tuo maahan uudenlaista hoivarobottia. Ehkä kuulemme aiheesta lisää jossakin vaiheessa. Anne Ranta-Eskola ja Ronny vaihtoivat klubien viirit.
Jukka käsitteli asiantuntevassa esityksessään eläinlääkärikuntaa Suomessa, elintarvikehygieniaa, zoonooseja, eläimiä ihmissairauksien malleina sekä eläinakupunktiotutkimusta.
15.6.2015
Hämeenlinnan Rotaryklubin kauden viimeinen viikkokokous 15.6.2015
Kanadaan vuodeksi vaihto-oppilaaksi lähtevä Eero Saarinen esittäytyi. Hän toivoo voivansa Kanadassa jatkaa harrastuksiaan, kuten jalkapalloa ja musiikkia. Kanadasta tulee vastaavasti vaihto-oppilas Suomeen niin että he ehtivät pari päivää tutustua toisiinsa.
Anne Ranta-Eskola kertoi Palveluasuntojen suunnitteluhaasteista.
Anne on suunnitellut arkkitehtitoimistonsa Arcade Oy:n puitteissa ikääntyneiden palveluasuntojen uudisrakentamista, laajentamista ja saneerausta useassa kunnassa Etelä-Suomen alueella.
Tehostettu palveluasuminen on lisääntymässä ja vastaavasti vanhainkotien ja terveyskeskusten vuodeosastojen osuus on vähenemässä.
Sote uudistuksessa pyritään 18-20:en suureen kokonaisuuteen, mutta kuntien asukkaat taas toivovat, että heidän omaistensa palveluasunnot sijaitsivat oman kunnan alueella.Annen suunnittelemia kohteita: Mäntyrinne III Asikkalassa. Keskellä soikea oleskelutila, jonka ympärillä asukkaiden huoneet. Oleskelutilan keskellä toimisto.
Elsakoti Janakkalassa on suunniteltu terveyskeskuksen yhteyteen ja käsittää 20 huonetta. Ryhmäkoti Väinölä Myrskylässä on suunniteltu ristin muotoon niin että oleskelutila ja pieni kuntosali ovat keskellä.
Harmaakallio Loviisassa 56 asuntoa, asukasta kohti tilaa 43½ neliötä.Onnela Loviisan Pernajassa, Taasiakoti Loviisan Ruotsinpyhtäällä. Mäntsälän senioritalo, jossa ei henkilökuntaa ole ympäri vuorokauden, mutta terveyskeskus sijaisee vieressä.
Yleensä on olemassa olevia tiloja muutettu palveluasumiseen sopiviksi. Suositus asukkaan huonekooksi on 30 neliötä, josta invaWC vie noin viisi neliötä. Rakennusten laajennusosat on suunniteltu yhteensopiviksi muiden rakennusten kanssa. Suurista huoneista on tehty sopivamman kokoisia väliseinillä. Joidenkin kohteiden yhteyteen on tehty kuntosaleja ja ruokailutiloja, joita ulkopuolisetkin voivat maksusta käyttää ja näin saadaan vähän pienennettyä kustannustaakkaa.
Kokousraportin laati Antero Lähteenmäki.
HYVÄÄ KESÄÄ KAIKILLE!
9.6.2015
Käätyjenvaihto 8.6.2015
Hämeenlinnan rotaryklubin käätyjen vaihtotilaisuus järjestettiin 8.6.
Tilaisuudessa presidentti Mika Mäkelä luovutti juhlallisesti
presidenttikäätynsä uudelle presidentille Timo Sollolle. Juhlapuheessaan
Mäkelä kiitti kuluneesta kaudesta hallitusta sekä toi esille toiveensa
Rotaract toiminnan vahvistamisesta sekä sitä kautta uusien jäsenten
hankinnasta klubille.
Uusi presidentti Timo Sollo piti avauspuheensa, jossa hän kiitti kaikkia
saamastaan luottamuksesta. Rotarytoiminnan avoimuus, nuorisovaihto ja
näkyvyyden lisääminen ovat Sollon perusperiaatteita, joiden kautta hän
haluaa lisätä klubimme osallisuutta ihmisten arjessa ja siten myös
vahvistaa jäsenhankintaa. Hyvä arki on tulevan kauden teema, jonka
ympärille Hämeenlinnan rotaryklubin tilaisuudet rakennetaan. Erityiseksi
teemaksi syksyllä on päätetty ottaa johtajuus, jota käsitellään niin
arkielämän johtamisen kuin esimerkiksi yritysjohtamisen näkökulmasta.
Hämeenlinnan Rotaryklubin tilaisuudessa juhlistettiin myös Heikki
Lindrohtille myönnettyä PHF-arvoa. Lindroth oli yllättynyt saamastaan
kunniasta. Kiitospuheessaan Lindroth korosti nuorisovaihdon
merkityksellisyyttä klubin yhtenä keskeisenä tehtävänä.
Juhlallisessa tilaisuudessa kohotettiin maljoja ja kuunneltiin Josefiina
Sollon esittämänä pianomusiikkia.
Teksti ja kuva Helena Lehkonen
3.6.2015
Viikkokokous 1.6.2015
Tuleva presidentti Timo Sollo toivotti 2 vierailijaa ja 15 omaa jäsentämme tervetulleeksi. Kokousesitelmän piti Antti Silvola aiheesta Hämeenlinna Huskies eli hämeenlinnalaisesta amerikkalaisen jalkapallon seurasta. Tätä lajia on harrastettu Hämeenlinnassa jo 10 vuotta, mutta aikaisemmin seuran nimi oli Tigers. Klikkaa kuvat suuremmiksi!
Huskiesin edustusjoukkueet pelaavat sekä miehissä että naisissa I-divisioonassa. Lisäksi seurassa on junioritoimintaa U11 ja U15 ikäluokissa. Kausi on lähtenyt hyvin käyntiin. Harrastajia on yhteensä 130 ja miesten edustusjoukkueessa on 55 pelaajaa, joista 2 on ulkomaalaisvahvistuksia USA:sta.
Amerikkalaisen jalkapallon yksi elementti on cheerleading -toiminta. Tässä on mukana eri ikäryhmissä 130 henkilöä. Joukkueet esiintyvät Huskies kotiotteluissa.
Huskiesin edustusjoukkueet pelaavat sekä miehissä että naisissa I-divisioonassa. Lisäksi seurassa on junioritoimintaa U11 ja U15 ikäluokissa. Kausi on lähtenyt hyvin käyntiin. Harrastajia on yhteensä 130 ja miesten edustusjoukkueessa on 55 pelaajaa, joista 2 on ulkomaalaisvahvistuksia USA:sta.
Amerikkalaisen jalkapallon yksi elementti on cheerleading -toiminta. Tässä on mukana eri ikäryhmissä 130 henkilöä. Joukkueet esiintyvät Huskies kotiotteluissa.
18.5.2015
Viikkokokous 18.5.2015
Presidentti Mika Mäkelä toivotti 21 omaa jäsentämme ja 5 vierailijaa tervetulleeksi. Esitelmän pitäjän sairastumisen vuoksi Helena Lehkonen alusti itselleen hyvin tutusta aiheesta "Pilates -kurssi. Sisältä ulospäin". Menetelmän nimi tulee kehittäjänsä saksalaisen Joseph Pilateksen nimestä.
Helenalla on 80 Pilates -asiakasta. Ryhmään otetaan korkeintaan 12 henkilöä kerralla, mutta on mahdollista saada myös yksityistunteja. Tärkeimmät tavoitteet Pilateksessa ovat selän hyvinvointi (28), kehon tasapainon ja ryhdin parantaminen (21) ja lihastyön tekeminen (17). Ohjaajan tulee tuntea hyvin ohjattavansa. Tavoitteena on saada syvät lihakset aktiivisiksi. Ne eivät supistu ja rentoudu kuten pinnalliset lihakset.
Helena teetti meillä muutaman harjoituksen sekä näytti yhdessä Timo Sollon kanssa miten Pilates-rullaa käytetään harjoitteissa. Timo on aktiivi huippu-urheilija, joka käyttää Pilatesta osittain myös hieronnan sijasta.
Helena teetti meillä muutaman harjoituksen sekä näytti yhdessä Timo Sollon kanssa miten Pilates-rullaa käytetään harjoitteissa. Timo on aktiivi huippu-urheilija, joka käyttää Pilatesta osittain myös hieronnan sijasta.
11.5.2015
Viikkokokous 11.5.2015
Presidentti Mika Mäkelä toivotti 23 omaa jäsentämme ja 7 vierailijaa tetrvetulleeksi. Kokousesitelmän piti Ruukki Constructionin toimitusjohtaja Marko Somerma.
Hän esitteli visuaalisesti ja esimerkein Ruukin tuotteita rakentamiseen eri maista. Ruukki Construction on nykyisin osa teräsjätti SSAB:tä. Ruukin liikevaihto on 664 m€, henkilöstöä on 3300 ja tuotantopaikkoja 20. Ruukki on keskittänyt toimintaansa Pohjoismaiden lisäksi Itä-Eurooppaan, jossa on suurin potentiaali liiketoiminnalle. Esimerkkinä teräsrakentamisen innovaatioista on kuvassa oleva Hämeenlinnaan valmistunut Ohutlevykeskus, joka toimii yhteistyössä HAMK:n kanssa. Marko Somerman mukaan rakennuksista on tulossa koneiden kaltaisia säädettäviä systeemeitä. Klikkaa kuvat suuremmiksi.
Hän esitteli visuaalisesti ja esimerkein Ruukin tuotteita rakentamiseen eri maista. Ruukki Construction on nykyisin osa teräsjätti SSAB:tä. Ruukin liikevaihto on 664 m€, henkilöstöä on 3300 ja tuotantopaikkoja 20. Ruukki on keskittänyt toimintaansa Pohjoismaiden lisäksi Itä-Eurooppaan, jossa on suurin potentiaali liiketoiminnalle. Esimerkkinä teräsrakentamisen innovaatioista on kuvassa oleva Hämeenlinnaan valmistunut Ohutlevykeskus, joka toimii yhteistyössä HAMK:n kanssa. Marko Somerman mukaan rakennuksista on tulossa koneiden kaltaisia säädettäviä systeemeitä. Klikkaa kuvat suuremmiksi.
4.5.2015
Viikkokokous 4.5.2015
Presidentti Mika Mäkelä toivotti 16 omaa jäsentämme ja yhden vierailijan tervetulleeksi. Kokousesitelmän piti Ossi Halonen aiheesta "Mahdollisuuksia klubien jäsenhankintaan".
Ossi ei tarjonnut valmiita vastauksia, vaan asetti kysymyksiä yhteiseen harkintaan siitä, miten uusia jäseniä hankitaan, miten heidät saadaan sitoutumaan rotaritoimintaan ja miten he myös viihtyvät ja pysyvät klubissa. Sovimme, että Ossin ehdotuksia kehitellään hallituksessa.
Ossi ei tarjonnut valmiita vastauksia, vaan asetti kysymyksiä yhteiseen harkintaan siitä, miten uusia jäseniä hankitaan, miten heidät saadaan sitoutumaan rotaritoimintaan ja miten he myös viihtyvät ja pysyvät klubissa. Sovimme, että Ossin ehdotuksia kehitellään hallituksessa.
29.4.2015
Vuosikokous 27.4.2015
Presidentti Mika Mäkelä toivotti 18 omaa jäsentä ja 3 vierailijaa tervetulleeksi. Ossi Halonen informoi uudesta jäsenestä ja Markku Moilanen kesällä järjestettävästä golf-kierroksesta.
Vuosikokouksen puheenjohtajaksi valittiin Mika Mäkelä ja sihteeriksi Helena Lehkonen. Ossi Halonen esitteli talousarvion, joka hyväksyttiin muutoksitta. Tuleva presidentti Timo Sollo kertoi alkavan rotaryvuoden toimintasuunnitelmista ja sai niistä kiitosta klubin jäseniltä.
Vuosikokouksen puheenjohtajaksi valittiin Mika Mäkelä ja sihteeriksi Helena Lehkonen. Ossi Halonen esitteli talousarvion, joka hyväksyttiin muutoksitta. Tuleva presidentti Timo Sollo kertoi alkavan rotaryvuoden toimintasuunnitelmista ja sai niistä kiitosta klubin jäseniltä.
20.4.2015
Viikkokokous 20.4.2015
Tuleva presidentti Timo Sollo toivotti 3 vierailijaa ja 20 omaa jäsentämme tervetulleeksi. Kokousesitelmän pitivät Katisten kartanon edustajat Ville Viitamäki sekä keittiömestari Oula Hänninen.
Katisten kartanon päärakennus on vuodelta 1862. Se on rakennettu samaan aikaan kuin Hämeenlinnan rautatieasema. Vuonna 2003 kartanoon avattiin hotelli, jossa on 23 kahden hengen huonetta. Tallirakennukseen on mahdollista sijoittaa jopa 150 henkilöä kokoustamaan. Asiakkaista puolet tulee Helsingin seudulta. Kokousvieraiden lisäksi Katisten kartanossa järjestetään perhejuhlia, musiikkitilaisuuksia ja erilaisia kulinaristisia tapahtumia.
Katso lisätietoja täältä.
Katisten kartanon päärakennus on vuodelta 1862. Se on rakennettu samaan aikaan kuin Hämeenlinnan rautatieasema. Vuonna 2003 kartanoon avattiin hotelli, jossa on 23 kahden hengen huonetta. Tallirakennukseen on mahdollista sijoittaa jopa 150 henkilöä kokoustamaan. Asiakkaista puolet tulee Helsingin seudulta. Kokousvieraiden lisäksi Katisten kartanossa järjestetään perhejuhlia, musiikkitilaisuuksia ja erilaisia kulinaristisia tapahtumia.
Katso lisätietoja täältä.
30.3.2015
Viikkokokous 30.3.2015
Presidentti Mika Mäkelä toivotti 3 vierailijaa ja 21 omaa jäsentämme tervetulleeksi. Luokite-esitelmän piti Helena Lehkonen aiheesta Musiikin muokkaamat.
Helena on jatkanut hiljaisen tiedon tieteellistä tutkimusta. Hän soveltaa haastattelututkimuksissaan Shalom Schwartzin arvoteoriaa. Nyt kohderyhmänä oli 14 musiikkielämän suomalaista taitajaa: kapellimestareita, klassisen musiikin esittäjiä ja rytmimusiikin edustajia. Kaikki haastateltavat ovat oman alansa huippuja Suomessa.
Kapellimestareiden osalta arvomaailman ydinkäsitteiksi nousivat yhteistyö, musiikillinen osaaminen ja elämysten tuottaminen. Klassisen musiikin ydinkäsitteet olivat tarve tuottaa musiikkia, musiikin opetus ja osaaminen. Rytmimusiikin arvomaailmasta nousivat ydinkäsitteiksi intohimo esiintymiseen, esikuvat, markkinointi, yhteistyö ja ihmisiin vaikuttaminen.
Tervetuloa kaikki kuulemaan asiasta lisää Hämeenlinnan kaupunginteatteriin tiistaina 14.4.2015 klo 19. Paikalla on tutkimukseen osallistuneita muusikoita. Tilaisuuden juontavat Arja ja Matti Nurminen.
Helena on jatkanut hiljaisen tiedon tieteellistä tutkimusta. Hän soveltaa haastattelututkimuksissaan Shalom Schwartzin arvoteoriaa. Nyt kohderyhmänä oli 14 musiikkielämän suomalaista taitajaa: kapellimestareita, klassisen musiikin esittäjiä ja rytmimusiikin edustajia. Kaikki haastateltavat ovat oman alansa huippuja Suomessa.
Kapellimestareiden osalta arvomaailman ydinkäsitteiksi nousivat yhteistyö, musiikillinen osaaminen ja elämysten tuottaminen. Klassisen musiikin ydinkäsitteet olivat tarve tuottaa musiikkia, musiikin opetus ja osaaminen. Rytmimusiikin arvomaailmasta nousivat ydinkäsitteiksi intohimo esiintymiseen, esikuvat, markkinointi, yhteistyö ja ihmisiin vaikuttaminen.
Tervetuloa kaikki kuulemaan asiasta lisää Hämeenlinnan kaupunginteatteriin tiistaina 14.4.2015 klo 19. Paikalla on tutkimukseen osallistuneita muusikoita. Tilaisuuden juontavat Arja ja Matti Nurminen.
25.3.2015
Viikkokokous 23.3.2015
Presidentti Mika Mäkelä toivotti 4 vierailijaa ja 26 omaa jäsentämme tervetulleeksi kokoukseen. Hän informoi 11.-12.4. Ylöjärvellä pidettävästä piirikonferensiista, johon voi ilmoittautua piirin 1390 www-sivujen kautta.
Alustuksen piti Lasten liikunnan tuen toiminnanjohtaja Juha Liedes. Lasten liikunnan tuki ry on perustettu vuonna 1995. Toimintaa on vauvasta vaariin, ja siitä vastaa 34 palkattua työntekijää. Tällä hetkellä aktiivinen hanke on Liikkuva koulu, jossa pyritään saamaan eri oppilaitosten oppilaat liikkumaan.
Esimerkiksi yläkoululaiset liikkuvat keskimäärin vain 17 minuuttia 6 tunnin koulupäivän aikana. Tavoitteena on, että kodit vastaavat 1 tunnin ja koulu 1 tunnin liikunnasta päivittäin. Uudessa opetussuunnitelmassa pyritään saamaan aikaan toiminnallista liikuntaa esimerkiksi välituntien aikana. Tämän lisäksi aktiiviset liikkuvat urheiluseuroissa 1 tunnin päivässä. Liikuntaharrastus on paras tapa estää syrjäytymistä ja parantaa työkykyä sekä terveyttä.
Alustuksen piti Lasten liikunnan tuen toiminnanjohtaja Juha Liedes. Lasten liikunnan tuki ry on perustettu vuonna 1995. Toimintaa on vauvasta vaariin, ja siitä vastaa 34 palkattua työntekijää. Tällä hetkellä aktiivinen hanke on Liikkuva koulu, jossa pyritään saamaan eri oppilaitosten oppilaat liikkumaan.
Esimerkiksi yläkoululaiset liikkuvat keskimäärin vain 17 minuuttia 6 tunnin koulupäivän aikana. Tavoitteena on, että kodit vastaavat 1 tunnin ja koulu 1 tunnin liikunnasta päivittäin. Uudessa opetussuunnitelmassa pyritään saamaan aikaan toiminnallista liikuntaa esimerkiksi välituntien aikana. Tämän lisäksi aktiiviset liikkuvat urheiluseuroissa 1 tunnin päivässä. Liikuntaharrastus on paras tapa estää syrjäytymistä ja parantaa työkykyä sekä terveyttä.
16.3.2015
Viikkokokous 16.3.2015
Tuleva presidentti Timo Sollo toivotti 23 omaa jäsentä ja 5 vierailijaa tervetulleeksi. Tilaisuuden alussa Helena Lehkonen kertoi Suomen kulttuurirahaston rahoittamasta hankkeesta muusikoiden hiljaisen tiedon keruusta. Musiikin muokkaamat -projektin tuloksia esitellään 14.4. klo 19 Hämeenlinnan kaupunginteatterissa. Tervetuloa! Heikki Lindroth kertoi Risto Järvisen kirjasta Verotuksen synkkä anatomia.
Päivän esitelmän piti Esko Mäkinen aiheesta "Isäni talvisota hänen itsensä kertomana". Eskon isä oli syntynyt Hauholla vuonna 1906. Talvisotaan lähtiessään 33-vuotiaalla perheenisällä oli 4 pientä lasta ja viidettä odotettiin. Esko luki ääninauhalta puretun tekstin, jossa hänen isänsä muisteli Hauhon murteella sodan tunnelmia ja tapahtumia. Tarinaan sisältyi myös isän kirjoittama runo, jota hän esitti sota-ajan tilaisuuksissa ja sai siitä myöhemmin 2. luokan vapaudenmitalin. Valitettavasti äänen taso on hiljainen.
Tarina päättyi siihen päivään, kun isä palasi kotiin talvisodasta. Samana päivänä syntyi perheeseen tyttö, uuden elämän merkkinä.
Päivän esitelmän piti Esko Mäkinen aiheesta "Isäni talvisota hänen itsensä kertomana". Eskon isä oli syntynyt Hauholla vuonna 1906. Talvisotaan lähtiessään 33-vuotiaalla perheenisällä oli 4 pientä lasta ja viidettä odotettiin. Esko luki ääninauhalta puretun tekstin, jossa hänen isänsä muisteli Hauhon murteella sodan tunnelmia ja tapahtumia. Tarinaan sisältyi myös isän kirjoittama runo, jota hän esitti sota-ajan tilaisuuksissa ja sai siitä myöhemmin 2. luokan vapaudenmitalin. Valitettavasti äänen taso on hiljainen.
Tarina päättyi siihen päivään, kun isä palasi kotiin talvisodasta. Samana päivänä syntyi perheeseen tyttö, uuden elämän merkkinä.
2.3.2015
Viikkokokous 2.3.2015
Presidentti Mika Mäkelä toivotti 25 omaa jäsentämme ja 5 vierailijaa tervetulleeksi kuuntelemaan yleiskaava-arkkitehti Niklas Lähteenmäen esitystä Engelinrannan osayleiskaavaehdotuksesta.
Kaavaehdotus menee kesällä hyväksymiskäsittelyyn, jonka jälkeen alkaa asemakaavoitus. Rakentamiseen päästään vuosina 2016-2017. Rakentaminen tapahtuu vaiheittain, ja ensimmäisenä käsitellään vanhan kaatopaikan pilaantuneet maamassat. Alueelle rakennettavat uudet kerrostalot ovat 7 kerroksisia. Alueen länsiosaan tulee muutama 12-kerroksinen torni. Paasikiventien rantaan on suunniteltu kelluvia rakennuksia, mutta niiden kohtalo on vielä auki. Klikkaa kuvat suuremmiksi!
Niklas Lähteenmäen mukaan kaikki asumisalueet tuottavat kaupungille tappiota, koska tonttien hinta ei kata kaikkea infraa eli katu-, vesi-, viemäri- ja lämpöinvestointeja. Mitä tehokkaammin rakennetaan, niin sitä pienempi on kaupungin osuus kustannuksista. Hankkeen toteuttamisesta vastaa Eteläranta Oy.
Kaavaehdotus menee kesällä hyväksymiskäsittelyyn, jonka jälkeen alkaa asemakaavoitus. Rakentamiseen päästään vuosina 2016-2017. Rakentaminen tapahtuu vaiheittain, ja ensimmäisenä käsitellään vanhan kaatopaikan pilaantuneet maamassat. Alueelle rakennettavat uudet kerrostalot ovat 7 kerroksisia. Alueen länsiosaan tulee muutama 12-kerroksinen torni. Paasikiventien rantaan on suunniteltu kelluvia rakennuksia, mutta niiden kohtalo on vielä auki. Klikkaa kuvat suuremmiksi!
Niklas Lähteenmäen mukaan kaikki asumisalueet tuottavat kaupungille tappiota, koska tonttien hinta ei kata kaikkea infraa eli katu-, vesi-, viemäri- ja lämpöinvestointeja. Mitä tehokkaammin rakennetaan, niin sitä pienempi on kaupungin osuus kustannuksista. Hankkeen toteuttamisesta vastaa Eteläranta Oy.
23.2.2015
Viikkokokous 23.2.2015
Presidentti Mika Mäkelä toivotti 26 osallistujaa tervetulleeksi. Hän totesi Rotaryliikkeen täyttävän tänään 110 vuotta. Kokousesitelmän piti eversti evp Erkki Kauppinen aiheesta Vanha varuskuntakaupunki Hämeenlinna.
Hämeen linnassa on ollut varuskuntaa siitä asti kun se rakennettiin noin 700 vuotta sitten. Sitä ennen puolustus hoidettiin linnavuorista käsin, kuten Hakoisista ja Rapolasta. Keskiajalta mainitaan Ojoisten (1324), Saaristen ja Hätilän kartanot. Vuonna 1600 oli linnan pohjoispuolella vain pieni kylä. Kaupingin oikeudet tulivat 1639, jolloin linnaa ympäröivissä savupirteissä oli 300 asukasta.
Ruotsi menetti Suomen Venäjälle kolmesti (isoviha, pikkuviha ja Suomen sota). 1713 linna luovutettiin venäläisille taisteluitta eikä linnan historia muutenkaan ole kovin kunniakas. Seuraavalla kerralla 1740 linna antautui jo silloin kun hyökkääjä oli vasta Helsingissä. Ryssäviha juontaa jo 1720-luvulta eivätkä myöhemmät Talvi- ja Jatkosota sitä ainakaan vähentäneet.
1700 luvulla varusväkeä oli linnassa 80-100 + välskäri ja profotti (järjestyksen valvoja "piiskuri"). 1700-luvun lopulla kaupungin järjestystä valvoivat palomiehet. Määrättiin että asutusta ei saanut olla tykin kantamaa lähempänä linnaa. Ruorsin kuningas kävi linnassa 1700-luvulla kaikkiaan kolme kertaa. Ohjesäännöistä mainittakoon sotamiesten viinakiintiöt noin 47 litraa vuodessa ja lisäksi 3-5 litraa olutta päivässä!
Kaupoungilla oli sotaväen majoitusvelvollisuus, joten upseereja asui monissa yksityistaloissa kunnes kasarmi lopulta 1851 valmistui. 1878 tuli yleinen asevelvollisuus. Hämeenlinnaan perustettiin 7. tarkka-amujapataljoona. Suomen kasarmilla oli 300 metriä pitkä katettu ampumarata, josta on osa vielä jäljellä. Poltinahon kenttä toimi tykistön ampumaharjoitusalueena. Vapaussodan jälkeinen sotavankileiri 1918 toimi Poltinaholla, jolloin siellä oli 12 000 punavankia kaupungin väkiluvun ollessa 6000. Hämeenlinnan tarina varuskuntakaupunkina päättyi viime vuonna, kun varuskunta siirtyi naapurikuntaan Hattulaan Parolan nummelle. Vanhat kasarmialueet ovat nyt museona ja asuntoalueina.
Muistion laati ja kuvat otti
Antero Lähteenmäki
Hämeen linnassa on ollut varuskuntaa siitä asti kun se rakennettiin noin 700 vuotta sitten. Sitä ennen puolustus hoidettiin linnavuorista käsin, kuten Hakoisista ja Rapolasta. Keskiajalta mainitaan Ojoisten (1324), Saaristen ja Hätilän kartanot. Vuonna 1600 oli linnan pohjoispuolella vain pieni kylä. Kaupingin oikeudet tulivat 1639, jolloin linnaa ympäröivissä savupirteissä oli 300 asukasta.
Ruotsi menetti Suomen Venäjälle kolmesti (isoviha, pikkuviha ja Suomen sota). 1713 linna luovutettiin venäläisille taisteluitta eikä linnan historia muutenkaan ole kovin kunniakas. Seuraavalla kerralla 1740 linna antautui jo silloin kun hyökkääjä oli vasta Helsingissä. Ryssäviha juontaa jo 1720-luvulta eivätkä myöhemmät Talvi- ja Jatkosota sitä ainakaan vähentäneet.
1700 luvulla varusväkeä oli linnassa 80-100 + välskäri ja profotti (järjestyksen valvoja "piiskuri"). 1700-luvun lopulla kaupungin järjestystä valvoivat palomiehet. Määrättiin että asutusta ei saanut olla tykin kantamaa lähempänä linnaa. Ruorsin kuningas kävi linnassa 1700-luvulla kaikkiaan kolme kertaa. Ohjesäännöistä mainittakoon sotamiesten viinakiintiöt noin 47 litraa vuodessa ja lisäksi 3-5 litraa olutta päivässä!
Kaupoungilla oli sotaväen majoitusvelvollisuus, joten upseereja asui monissa yksityistaloissa kunnes kasarmi lopulta 1851 valmistui. 1878 tuli yleinen asevelvollisuus. Hämeenlinnaan perustettiin 7. tarkka-amujapataljoona. Suomen kasarmilla oli 300 metriä pitkä katettu ampumarata, josta on osa vielä jäljellä. Poltinahon kenttä toimi tykistön ampumaharjoitusalueena. Vapaussodan jälkeinen sotavankileiri 1918 toimi Poltinaholla, jolloin siellä oli 12 000 punavankia kaupungin väkiluvun ollessa 6000. Hämeenlinnan tarina varuskuntakaupunkina päättyi viime vuonna, kun varuskunta siirtyi naapurikuntaan Hattulaan Parolan nummelle. Vanhat kasarmialueet ovat nyt museona ja asuntoalueina.
Muistion laati ja kuvat otti
Antero Lähteenmäki
16.2.2015
Viikkokokous 16.2.2015
Presidentti Mika Mäkelä toivotti 19 omaa jäsentä sekä yhden vierailijan tervetulleeksi kuuntelemaan, mitä Mikko Hieta kertoo aiheesta "Jokamiehen oikeudet".
Mikko jäsenteli esityksensä kolmen väittämän varaan:
Mikko jäsenteli esityksensä kolmen väittämän varaan:
- Suomalaiset eivät ole eteviä eränkävijöitä
- Jokamiehen oikeuden haittaavat luontomatkailua
- Hämeenlinna ei hyödynnä mahdollisuuksiaan matkailussa.
Jokainen väittämä sai Mikolta asiantuntevat perustelut. Mikon asiantuntemus on peräisin vuosien partiokokemuksista sekä Retki-lehden päätoimittajan tehtävästä. Nyt hän toimii seurakunnan viestintäpäällikkönä. Jokamiehen oikeudet ovat Pohjoismaiden erikoisuus, ja ne koskevat luonnossa liikkumista, kalastusta ja marjastusta. Maissa, joissa retkeilyä varten on tietyt reitit, on myös palveluita retkeilijöille. Esimerkiksi roskaaminen on vähäisempää, kun kulkureitit ovat valvottuja.
Hämeenlinna voisi hyödyntää matkailumarkkinoinnissa esimerkiksi Evon aluetta, Ilves-reittiä ja maakunnan harmaakivikirkkoja.
12.2.2015
Vanajaveden rk:n IC-kokous 12.2.2015
Vanajaveden klubin presidentti Marita Tuomi toivotti 45 rotaria tervetulleeksi Raatihuoneelle kuulemaan talous- ja hallintojohtaja Jussi Oksan esitystä "Kaupungin talous 2015 ja tulevaisuudessa".
Taloudesta vastaavat virkamiehet ja poliitikot ovat olleet jo monta vuotta kovien haasteiden edessä. Ongelmana on, että menot kasvavat nopeammin kuin tulot. Valtionosuudet ovat pienentyneet, mutta kuntien velvoitteet kasvaneet. Nettovelkaantuminen alkoi jo vuonna 2006. Tilanteen tasapainottamiseen on 2 pääkeinoa: tulojen kasvattaminen ja menojen karsiminen. Hämeenlinnan veroprosentti on tänä vuonna 20,50, kun koko maan keskiarvo on 20,66.
Vuodesta 2009 vuoteen 2015 kaikkein eniten nettokustannuksissa ovat kasvaneet vammaispalvelut (+31 %), lastensuojelu (+50 %) ja työllisyyden hoito (+96 %). Näistä huolimatta valtionosuudet laskevat. Vuonna 2014 valtionosuuden netto oli 91,4 M€ ja tänä vuonna 85,8 M€ eli menetys on 5,6 M€. Sama suuntaus jatkuu tulevaisuudessa.
Käyttömenojen osuus pyritään saamaan kuriin tuottavuus- ja tuloksellisuus-hankkeilla sekä säästötoimilla. Investointitaso pysyy lähes ennellaan (28,9 M€), joten lisävelkaa tarvitaan noin 10,7 M€. Tilikauden 2015 alijäämäksi muodostuu noin 2,4 M€.
Kustannusrakenteet muuttuvat, kun SOTE-uudistus toteutuu. Sen jälkeen 59 % Hämeenlinnan tilausbudjetista siirtyy SOTE-kuntayhtymän alle.
Taloudesta vastaavat virkamiehet ja poliitikot ovat olleet jo monta vuotta kovien haasteiden edessä. Ongelmana on, että menot kasvavat nopeammin kuin tulot. Valtionosuudet ovat pienentyneet, mutta kuntien velvoitteet kasvaneet. Nettovelkaantuminen alkoi jo vuonna 2006. Tilanteen tasapainottamiseen on 2 pääkeinoa: tulojen kasvattaminen ja menojen karsiminen. Hämeenlinnan veroprosentti on tänä vuonna 20,50, kun koko maan keskiarvo on 20,66.
Vuodesta 2009 vuoteen 2015 kaikkein eniten nettokustannuksissa ovat kasvaneet vammaispalvelut (+31 %), lastensuojelu (+50 %) ja työllisyyden hoito (+96 %). Näistä huolimatta valtionosuudet laskevat. Vuonna 2014 valtionosuuden netto oli 91,4 M€ ja tänä vuonna 85,8 M€ eli menetys on 5,6 M€. Sama suuntaus jatkuu tulevaisuudessa.
Käyttömenojen osuus pyritään saamaan kuriin tuottavuus- ja tuloksellisuus-hankkeilla sekä säästötoimilla. Investointitaso pysyy lähes ennellaan (28,9 M€), joten lisävelkaa tarvitaan noin 10,7 M€. Tilikauden 2015 alijäämäksi muodostuu noin 2,4 M€.
Kustannusrakenteet muuttuvat, kun SOTE-uudistus toteutuu. Sen jälkeen 59 % Hämeenlinnan tilausbudjetista siirtyy SOTE-kuntayhtymän alle.
2.2.2015
Viikkokokous 2.2.2015
Presidentti Mika Mäkelä toivotti 6 vierailijaa ja 24 omaa jäsentä tervetulleeksi kokoukseen. Helena Lehkonen esitteli klubiin tilattuja uuden rotarin perehdyttämispaketteja. Pakettiin kuuluu mm. Helenan kädessä oleva hauska sarjakuva Rotary-liikkeen alkuajoilta - "Hämmästyttävä herra Harris ja klubi, joka muutti maailmaa". Klikkaa kuvat suuremmiksi!
Alustajaksi oli saatu Lahdesta Rotarysäätiökomitean puheenjohtaja Niko Niemi. Niko kertoi, että maailman ensimmäinen rotaryprojekti oli julkisen WC:n rakentaminen ja toinen hevosen ostaminen papille kuolleen eläimen tilalle. Rotary-säätiö, joka perustettiin vuonna 1917.
Niko Niemi keskittyi 30 vuotta kestäneen poliokampanjan esittelyyn ja sen merkitykseen ihmiskunnalle. Vain Afganistanissa, Pakistanissa ja Nigeriassa on vielä tautia jäljellä. Suurimpanana ongelmana kampanjalle ovat Taleban-sissit, jotka eivät salli rokottamista. Niko rohkaisi kaikkia klubeja ja myös niiden yksittäisiä jäseniä lahjoittamaan Rotarysäätiölle. Osa rahoista palautuu takaisin omalle piirille ja sitä kautta paikalliseen hyväntekeväisyyteen. Hämeenlinnan klubin kumulatiivinen lahjoitussumma säätiölle on 49.000 dollaria.
Alustajaksi oli saatu Lahdesta Rotarysäätiökomitean puheenjohtaja Niko Niemi. Niko kertoi, että maailman ensimmäinen rotaryprojekti oli julkisen WC:n rakentaminen ja toinen hevosen ostaminen papille kuolleen eläimen tilalle. Rotary-säätiö, joka perustettiin vuonna 1917.
Niko Niemi keskittyi 30 vuotta kestäneen poliokampanjan esittelyyn ja sen merkitykseen ihmiskunnalle. Vain Afganistanissa, Pakistanissa ja Nigeriassa on vielä tautia jäljellä. Suurimpanana ongelmana kampanjalle ovat Taleban-sissit, jotka eivät salli rokottamista. Niko rohkaisi kaikkia klubeja ja myös niiden yksittäisiä jäseniä lahjoittamaan Rotarysäätiölle. Osa rahoista palautuu takaisin omalle piirille ja sitä kautta paikalliseen hyväntekeväisyyteen. Hämeenlinnan klubin kumulatiivinen lahjoitussumma säätiölle on 49.000 dollaria.
26.1.2015
Viikkokokous 26.1.2015
Presidentti Mika Mäkelä toivotti 22 omaa jäsentä ja 4 vierailijaa tervetulleeksi. Pekka Nissilä kertoi terveiset kummitytöltämme Afrikasta. Vietimme hiljaisen hetken entisen klubimme jäsenen Jaakko Nuutisen muistoksi.
Viikkokokouksen aihe muuttui, koska luennoitsija ei ollut paikalla. Presidentti Mika Mäkelä alusti ajankohtaisesta aiheesta Palvelusopimus 2015. Hän kertoi asiantuntevasti lasten ja nuorten palveluiden haasteista jatkuvasti kiristyvien budjettien paineessa. Tänä vuonna kokonaisbudjetti on 98,3 M€, joka jakautuu eri sektoreille seuraavasti. Klikkaa kuva suuremmaksi.
Viikkokokouksen aihe muuttui, koska luennoitsija ei ollut paikalla. Presidentti Mika Mäkelä alusti ajankohtaisesta aiheesta Palvelusopimus 2015. Hän kertoi asiantuntevasti lasten ja nuorten palveluiden haasteista jatkuvasti kiristyvien budjettien paineessa. Tänä vuonna kokonaisbudjetti on 98,3 M€, joka jakautuu eri sektoreille seuraavasti. Klikkaa kuva suuremmaksi.
Keskitetyistä palveluista suurin osuus menee lastensuojeluun. Tavoitteena on, että eri viranomaisten tiedonkulkua saadaan parannetuksi. Nykyisin saman perheen asioissa saattaa olla 2-3 virkamiestä toisistaan tietämättä. Korjaavista toimenpiteistä yritetään säästää ja saada vastaavasti enemmän resursseja ennaltaehkäiseviin palveluihin.
Hämeenlinnassa on varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa noin 2500 lasta. Perusopetuksessa heitä on 6300, ja määrä on kasvamaan päin. Suurena huolenaiheena ovat erilaiset sisäilmaongelmat. Kaupungilla on noin 50 rakennusta, jotka kaipaavat korjauksia. Rahat ja tekijät eivät yksinkertaisesti riitä kaikkeen. Ratkaisuksi on suunniteltu tilojen tehokkaampaa käyttöä, esimerkiksi vuorolukua.
21.1.2015
IC-kokous 20.1.2015 Miniteatterissa
Aulangon Rotaryklubin järjestämä IC-kokous sai paikalle runsaat 20 rotaria. Miniteatterin toiminnanjohtaja ja ohjaaja Marja Myllyniemi esitteli aluksi Miniteatterin toimintaa ja rahoitusongelmia. Pääosa tuloista saadaan kesäisin Aulangon Graniittilinnan näytöksistä. Kaupungin antama avustus menee lähinnä tilavuokriin. Rotaryklubeilla olisi mahdollisuus tukea tätä tärkeää nuorisotoimintaa, jonka parissa on 130 lasta ja nuorta.
Esittelyn jälkeen saimme seurata Teuvo Pakkalan kirjoittamaan novelliin perustuvaa psykodraamaa Veli. Kuvassa ovat näytelmän lavasteet Verkatehtaan Miniteatterissa.
Esittelyn jälkeen saimme seurata Teuvo Pakkalan kirjoittamaan novelliin perustuvaa psykodraamaa Veli. Kuvassa ovat näytelmän lavasteet Verkatehtaan Miniteatterissa.
12.1.2015
Viikkokokous 12.1.2015
Presidentti Mika Mäkelä toivotti 3 vierailijaa ja 19 omaa jäsentämme tervetulleeksi. Kokouksen alustuksen piti Markku Ihander. Hän on Hämeenlinna-Vanajan seurakunnan johtava nuorisotyönohjaaja ja vastaa myös nuorille tarkoitetusta mopopajasta.
Hämeenlinnan Rotaryklubi lahjoitti mopopajalle tarvittavia työkaluja, ja siksi oli mielenkiintoista kuulla pajan toiminnasta. Paja toimi aikaisemmin Kantolassa, mutta 1,5 vuotta sitten se sai tilat jäähallin vierestä Poltinahontieltä. Talvisaikaan mopoja puretaan ja kunnostetaan. Kesällä vastaavasti keskitytään ajeluihin ja ajotaidon parantamiseen. Mukana on vapaaehtoinen aikuinen. Mopopaja on mukana 3-vuotisessa Nuorten Keskuksen valtakunnallisessa Moottoripaja-hankkeessa. Ensi kesänä on tarkoitus järjestää Mopomeeting-tapahtuma Hämeenlinnassa. Klikkaa kuvat suuremmiksi.
Hämeenlinnan Rotaryklubi lahjoitti mopopajalle tarvittavia työkaluja, ja siksi oli mielenkiintoista kuulla pajan toiminnasta. Paja toimi aikaisemmin Kantolassa, mutta 1,5 vuotta sitten se sai tilat jäähallin vierestä Poltinahontieltä. Talvisaikaan mopoja puretaan ja kunnostetaan. Kesällä vastaavasti keskitytään ajeluihin ja ajotaidon parantamiseen. Mukana on vapaaehtoinen aikuinen. Mopopaja on mukana 3-vuotisessa Nuorten Keskuksen valtakunnallisessa Moottoripaja-hankkeessa. Ensi kesänä on tarkoitus järjestää Mopomeeting-tapahtuma Hämeenlinnassa. Klikkaa kuvat suuremmiksi.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)









































