Hämeenlinnan Rotarykalenterit
7.7.2011
Vaihto-oppilaamme Anne Valajan Saksan kuulumiset
Hei!
Takoituksenani oli kirjoittaa Hämeenlinnan Rotary-klubille muutama sähköposti kuulumisistani vuoden aikana, mutta jotenkin unohdin sen kokonaan. Nyt tavaroita jo yhteen kasaten, muistin vihdoin kirjoittaa. Toivottavasti tekstistäni vielä ymmärtää, mitä haluan sanoa, sille en ole kirjottanut oikeastaan koko vuoden aikana lähes yhtään suomenkielistä tekstiä. :)
Menneen vuoden olen asunut Pohjois-Saksassa, kaupungissa nimeltä Schwerin. Schwerin on mielettömän ihana ja rauhallinen kaupunki. Olen tuntenut vuoden aikana oloni erittäin kotoisaksi. Schwerin ei poikkea paljoakaan suomalaisista kaupungeista, Pohjois-Saksassa kun ollaan. Asukkaita kaupungissa on suunnilleen 90 000, mutta valitettavasti kaupungin asukasmäärä on laskussa puuttuvien korkeakoulujen ja yliopistojen takia. Itse kävin koulua nimeltä Goethe Gymnasium, joka sisältää luokat 5.-12. ja olin 10. luokalla eli vuotta nuorempien kanssa. Tämä ei kuitenkaan minua haitannut. Päinvastoin, aluksi oli helppo saada kavereita omalta luokalta, sillä 11. luokasta lähtien luokat ovat aina hajallaan kurssitusten takia, niinkuin Suomen lukioissa. Goethe Gymnasium on musiikkilukio, ja lauloinkin koko ajan koulun nuorisokuorossa. Meillä oli harjoitukset kaksi kertaa viikossa sekä viikonloppuisin usein esiintymismatkoja. Vuoden aikana kokeilin myös lentopalloa, tanssia, tennistä ja Saksassa suosituttua käsipalloa.
Schwerinin Rotary-klubia tapasin kolmen muun vaihto-oppilaan kanssa viikoittain. Joulu-tammikuussa tosin en tanssikurssini takia voinut osallistua. Rotary- klubi oli todella aktiivinen ja kutsui meidät aina mukaan konsertteihin, vierailuihin ja muihin tapahtumiin. Kerran viikossa yksi jäsen piti meille Saksan kielen tunteja ja kerran kuukaudessa kokoonnuimme yhden jäsenperheen kanssa pelailemaan korttipeleja ja kertomaan kuulumisia. Toukokuussa suoritin myös Goethe Institut testin B2-tason, jonka Rotary-klubi meille sponsoroi. Yksi vuoden kohokohdista oli tietysti Eurooppa-kierros, joka alkoi ja päättyi Berliiniin. Reissun aikana kävimme Saksan lisäksi Itävallassa, Tsekissä ja Italiassa. Vuoden aikana matkustelin muutenkin paljon. Jo vaihtovuoteni ensimmäiset kaksi viikkoa alkoivat Ranskan matkalla. Syyslomalla olin viikon Turkissa ja uuden vuoden vietin Alankomaissa, Rotterdamissa. Lopuksi kesäkuussa, viimeisellä kouluviikolla teimme luokkaretken Englantiin.
Olen asunut kolmessa eri perheessä, ja kaikki ovat olleet rakkaita minulle. Ensimmäiset viisi kuukautta asuin kahden vanhemman ja 14-vuotiaan veljen kanssa. Perheeseen kuuluu myös tytär, joka lähti vuodeksi Argentiiniaan. Seuraavaksi asuin noin kaksi kuukautta vanhemman pariskunnan luona isossa talossa. Kyseessä on myös sama Rotary-perhe, jossa vietimme kuukausittain peli-iltoja. Loput viisi kuukautta olen asunut neljän sisaruksen ja vanhempien kanssa, aivan kaupugin keskustassa. Ainoa tyttö on 10- vuotias ja pojat ovat 8, 13 ja 18 vuotiaita. Tässä perheessä asun paluulentooni asti. Paluulentoni on 30.07.2011 ja siihen saakka koitan vielä ottaa kaiken irti uskomattomasta vuodestani.
Lämpimät terveiset Saksasta
Anna Valaja
21.6.2011
Käädyt vaihtuivat Hämeen linnassa
Hämeenlinnan alueen klubien yhteinen käätyjenvaihtotilaisuus järjestettiin Hämeen vanhassa linnassa avec-tilaisuutena. Leivintuvassa meitä viihdytty musiikillaan Antti Paranko (kuva 1). Väistyvän presidentin puheen piti Janakkalan klubin Tero Kupiainen (kuva 2) ja uusien presidenttien puolesta puhui Vanajaveden klubin Miika Miettinen (kuva 3). Tilaisuuden juontajana toimi Hämeenlinnan klubin uusi presidentti Jari Kovalainen (kuva 4).
Alkumaljojen ja puheiden jälkeen siirryimme kerrosta ylemmäksi Kruununleipomon tiloihin illalliselle. Linnanneito Terhi Kiskonen esitteli linnan historiaa (kuva 5). Illallisen jälkeen oli vuorossa käätyjen vaihto, jossa vitjat siirtyivät vanhoilta presidenteiltä (kuva 6) uusille (kuva 7). Hämeenlinnan klubin vetovastuu siirtyi Jari Kovalaiselle, joka on alimmassa kuvassa puolisonsa kanssa. Onnea tulevalle rotarivuodelle sekä presidentille että koko klubille! Klikkaa kuvat suuremmiksi.
Kuva1
Kuva 2
Kuva 3
Kuva 4
Kuva 5
Kuva 6
Kuva 7
Kuva 8
14.6.2011
Viikkokokous 13.6.2011
Paikalla oli 26 omaa jäsentä ja 1 vieras. Jari Kovalainen avasi kokouksen. Tiedotusasioina ilmoitettiin, että Panssariprikaatin komentaja, eversti Pekka Toveri, on hyväksytty klubimme jäseneksi. Vuoden 2011 - 12 Matrikkelit ovat jaossa (läsnäolijat saivat ottaa mukaansa). Klubien yhteinen Rotarykalenteri on netissä. Päivämääräasiat:
- käätyjen vaihto 21.6.
- golfkisa 20.6.
- 27.6. ei kokousta
- 4.7. - 11.7. kokoustauko
- 21.7. IC, Vanaja. Kokoontuminen 17.00 Linnan puiston esiintymislavan maastoon
- 27.7. IC, Verkatehdas. Kokoontuminen klo. 0800 Hämeenlinnan torille: Kahvi-Jussi.
- 2.8. IC, Aulanko. Juha Myllykangas: rotarylääkärivaihto.
- 8.8. alkavat normaalit viikkokokoukset. HML:n Klubin esitelmöitsijä on Ari Räsänen.
- säätiö perustettu 1.4.2004; keräämällä yhteen 4 kaupungin omaa toimijaa + lukuisia muita toimijoita
- asiakkaita on noin 250 - 300 / pvä. Kaukaisin vakioasiakas on Helsingistä
- valmennuspäiviä on 45 000 / vuosi
- henkilöstöä 40
- liikevaihto 3Me
- toimitiloja 6 600 m2
Säätiö tuottaa ja kehittää palveluja, ei ole hoitolaitos. Samankaltaisia / vast. palvelulaitoksi on maassamme noin 30 kpl.
Säätiön arvot:
- mahdollisuus työhön; ompelu-, metalli-, puutyöt
- kestävä kehitys; kierrätys
- tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus
- luotettavuus ja vastuullisuus
- yhteisöllisyys ja yhteistyö.
Säätiö toiminta keskittyy seuraaviin toimialueisiin:
- fyysisen ja psyykkisen toimintakyvyn ylläpito ja kuntouttaminen
- elämänhallinta
- työllistyminen
- kuntoutus ja
- työvalmennus.
Pääasialliset kohdeasiakkaat ovat työttömät ja kehitysvammaiset.
- Säätiön käyttäjä ovat mm. HML:n kaupunki, muut kunnat, TE-toimisto, KELA, Vakuutusyhtiöt, oppilaitokset, Kiipula-säätiö, Vanajan vankila, kuntoutuspoliklinikka sekä rikosseuraamusvirasto. Aika moni asiakas tarvitsee säätiön tukea pitkiä aikoja, useita viikkoja.
- Paras panos - tuotos suhde saadaan nuorista asiakkaista, tosin osalle heistä on ensin opettava kello sekä muut työelämän keskeiset pelisäännöt. Nuorilla on epärealistinen asenne koulunkäyntiin, työssäkäyntiin ja elämään. Nuorilla on vähän kädentaitoja; fyysinen tekeminen on ollut vähäistä. Säätiön tulevaisuus riippuu valtion työllisyysrahoituksen riittävyydestä.
Muistiin merkitsi Ilpo Kleemola
10.6.2011
Viikkokokous 6.6.2011
Presidentti Jari Papunen toivotyti 22 omaa jäsentä ja yhden vierailijan tervetulleeksi. Esittelyvuorossa olivat Sari Rautio ja Olli Kausti. Ensi vuoden vaihto-opiskelija Silja Soittila (kuvassa vasemmalla) ja kesävaihdokki Katja Kivivainio esittäytyivät. Silja lähtee USA:han ja Katja Turkkiin.
Esitelmän piti tuleva presidenttimme Jari Kovalainen. Hän kertoi käätyjenvaihtotilaisuudesta 21.6. klo 18 Hämeen linnassa. Sen lisäksi Jari esitteli seuraavan rotaryvuoden ohjelmaa ja painotuksia. Painopistealueina ovat 1. Uudet sukupolvet (päihteettömyys), 2. Kv-palvelut (pilottihanke yritysjäsenyydestä, nuorisovaihto, Ankkuri-hanke ja kv-nuorten leiri 2012), 3. Klubipalvelu. Hämeenlinnan klubit ovat ottaneet käyttöön Aulankoa ja Lammia lukuunottamatta uuden yhteisen kalenterin.
Anteeksi kuvien heikko laatu. Ne on otettu kännykkäkameralla.
Esitelmän piti tuleva presidenttimme Jari Kovalainen. Hän kertoi käätyjenvaihtotilaisuudesta 21.6. klo 18 Hämeen linnassa. Sen lisäksi Jari esitteli seuraavan rotaryvuoden ohjelmaa ja painotuksia. Painopistealueina ovat 1. Uudet sukupolvet (päihteettömyys), 2. Kv-palvelut (pilottihanke yritysjäsenyydestä, nuorisovaihto, Ankkuri-hanke ja kv-nuorten leiri 2012), 3. Klubipalvelu. Hämeenlinnan klubit ovat ottaneet käyttöön Aulankoa ja Lammia lukuunottamatta uuden yhteisen kalenterin.
Anteeksi kuvien heikko laatu. Ne on otettu kännykkäkameralla.
30.5.2011
Viikkokokous 30.5.2011
Presidentti Jari Papunen toivotti 26 omaa jäsentä ja 4 vierailijaa tervetulleiksi. Esittelyvuorossa olivat Pertti Orvola ja Seppo Sulku. Pirjo Akolahti informoi 20.6. järjestettävästä golf-kilpailusta ja 21.6. Hämeen linnassa klo 18 järjestettävästä ketjujen vaihtotilaisuudesta. Tilaisuus on avec ja illallislippu maksaa 55 euroa. Ilmoittautuminen 10.6. mennessä Pirjolle.
Ilpo Kleemola piti luokite-esitelmänsä aiheesta "Ajakohtaista puolustusvoimista". Ilpo on LSSLE:n koulutussektorin johtaja, ja hän keskittyi neljään aihealueeseen:
Ilpo Kleemola piti luokite-esitelmänsä aiheesta "Ajakohtaista puolustusvoimista". Ilpo on LSSLE:n koulutussektorin johtaja, ja hän keskittyi neljään aihealueeseen:
- varusmiesten ja asevelvollisten koulutus
- harjoitus- ja ampuma-alueet
- vuoteen 2016 ulottuva suunnittelu
- nuoret - arvot - maanpuolustus.
Maavoimien komentajan ohje kouluttajille on: "kouluta, harjoita ja vaadi". Puolustusvoimat on saavuttanut erittäin hyvin asettamansa tavoitteet ja monessa kohdassa jopa ylittänyt ne. Parantamisen varaa tavoitteisiin verrattuna on jäänyt lähinnä koulutuksen tavoitteellisuuden, toteutuksen ja palautteen antamisen osalle. Koulutuksen kehittämisessä on ollut ohjenuorana yksinkertaistaa ja lyhentää toimintoja ja harjoituksia. Risto Siilasmaan johtamassa asevelvollisuustyöryhmässä löydettiin peräti 77 toimenpidesuositusta asevelvollisuuden kehittämiseksi. Vuoteen 2016 mennessä puolustusvoimia tullaan uudistamaan. Tähän pakottavat tiukkenevat budjetit, kallistuvat aseet ja pienenevät ikäluokat. Isänmaan kannalta on tärkeää, että nuorten maanpuolustushenki on korkea. Julkaisuun "Nuoret, arvot ja maanpuolustus" voi tutustua tästä linkistä.
23.5.2011
Viikkokokous 23.5.2011
Presidentti Jari Papunen toivotti 4 vierailijaa ja 24 omaa jäsentä tervetulleiksi. Hän esitti piirikuvernöörin huolen siitä, että osallistumisprosenttimme viikkokokouksiin on turhan alhainen. Esittelyvuorossa olivat Pentti Veikkola ja Timo Sollo.
Luokite-esitelmän piti Pirjo Nurminen aiheesta Sosiaalialan töissä eri vuosikymmeninä. Pirjolla on pitkä ja monipuolinen kokemus erilaisista sosiaalialan töistä viideltä eri vuosikymmeneltä. Hän aloitti 1970- ja 1980-luvuilla kehitysvammahuollon, koulun oppilashuollon ja kunnan sosiaalitoimen tehtävissä. 1990-luvulla työt vaihtuivat sosiaali- ja terveysalan ammatilliseen koulutukseen. 2000-luvulla Pirjo on ollut mukana rakentamassa Koivikon saattohoitokotia sekä kuurojen ja kuurosokeiden Sampola-palvelukeskusta. Pirjo esitteli asiantuntevasti näkemyksiään ja kokemuksiaan työtehtävien, asiakkaiden ja työntekijän näkökulmista. Hänen työnsä jatkuu Kuurojen Palvelusäätiössä 30.9. asti, jolloin alkavat eläkevuodet.
Luokite-esitelmän piti Pirjo Nurminen aiheesta Sosiaalialan töissä eri vuosikymmeninä. Pirjolla on pitkä ja monipuolinen kokemus erilaisista sosiaalialan töistä viideltä eri vuosikymmeneltä. Hän aloitti 1970- ja 1980-luvuilla kehitysvammahuollon, koulun oppilashuollon ja kunnan sosiaalitoimen tehtävissä. 1990-luvulla työt vaihtuivat sosiaali- ja terveysalan ammatilliseen koulutukseen. 2000-luvulla Pirjo on ollut mukana rakentamassa Koivikon saattohoitokotia sekä kuurojen ja kuurosokeiden Sampola-palvelukeskusta. Pirjo esitteli asiantuntevasti näkemyksiään ja kokemuksiaan työtehtävien, asiakkaiden ja työntekijän näkökulmista. Hänen työnsä jatkuu Kuurojen Palvelusäätiössä 30.9. asti, jolloin alkavat eläkevuodet.
16.5.2011
Viikkokokous 16.5.2011
Presidentti Jari Papunen toivotti 9 vierailijaa ja 27 omaa jäsentä tervetulleeksi. Tuleva presidentti Jari Kovalainen esitteli 450 € lisämäärärahan ensi vuoden toimintaan. Se käytetään nuorten huumeiden vastaiseen projektiin, ja piiriltä on saatu vastaava summa tähän tarkoitukseen. Esittelyvuorossa olivat Mikko Niemi ja Mika Mäkelä.
Viikkoesitelmän piti Ilmari Peltola jälleen ajankohtaiseksi tulevasta aiheesta "Ukkosesta ja salamasta". Ilmari on perehtynyt syvällisesti aihepiiriin sekä teoreettisesti että käytännön kannalta. Lisäksi hän on harrastanut salamoiden ja muiden ukkosilmiöiden valokuvausta. Saimme tiiviin kuvauksen siitä, mitä tarkoittaa esimerkiksi ukkossolu, supersolu, pallo-, viuhka-, kajo- tai keijusalama. Aikaisemmin käytettiin termiä ukkossuojaus, mutta nyt puhutaan tarkemmin salamasuojauksesta. Sen tarkoitus on eliminoida salaman riskit, jotka liittyvät hengen menetykseen, julkisen palvelun menetykseen, kulttuuriperinnön menetykseen ja taloudelliseen menetykseen. Lisätietoja aiheesta löytyy esimerkiksi Wikipediasta tai Ilmatieteen laitoksen sivuilta.
Viikkoesitelmän piti Ilmari Peltola jälleen ajankohtaiseksi tulevasta aiheesta "Ukkosesta ja salamasta". Ilmari on perehtynyt syvällisesti aihepiiriin sekä teoreettisesti että käytännön kannalta. Lisäksi hän on harrastanut salamoiden ja muiden ukkosilmiöiden valokuvausta. Saimme tiiviin kuvauksen siitä, mitä tarkoittaa esimerkiksi ukkossolu, supersolu, pallo-, viuhka-, kajo- tai keijusalama. Aikaisemmin käytettiin termiä ukkossuojaus, mutta nyt puhutaan tarkemmin salamasuojauksesta. Sen tarkoitus on eliminoida salaman riskit, jotka liittyvät hengen menetykseen, julkisen palvelun menetykseen, kulttuuriperinnön menetykseen ja taloudelliseen menetykseen. Lisätietoja aiheesta löytyy esimerkiksi Wikipediasta tai Ilmatieteen laitoksen sivuilta.
9.5.2011
Viikkokokous 9.5.2011
Presidentti Jari Papunen toivotti 29 omaa jäsentä ja 3 vierasta tervetulleiksi. Pirjo Akolahti laittoi seuraavan vuoden ohjelmalistan kiertämään esitelmävarauksia varten. Stuart Köhler markkinoi juuri ilmestynyttä operettikirjaansa. Henkilöesittelyvuorossa olivat Ilmari Peltola ja Mika Heikkonen.
Viikkoesitelmän piti Jarmo Kulmala aiheesta Hämeenlinnan pysäköinti (klikkaa kuva suuremmaksi). Hämeenlinnan Pysäköinti Oy perustettiin vuonna 2007. Jarmo on osakeyhtiön toimitusjohtaja. Ensimmäinen pysköintitalo Keinuparkki rakennettiin Keinusaareen. Nyt on menossa Kuivansillan parkkipaikan kohdalla Kaivoparkin rakennustyöt. Talo on valmis huhtikuussa 2012, ja siihen tulee 720 autopaikkaa. Rakentamisen ajaksi on avattu Anttilan taakse 159 uutta paikkaa. Kun Eteläranta aikoinaan rakennetaan, tarvitaan seuraava pysäköintitalo torin alle. Sen selvitystyön on tarkoitus valmistua vielä tämän toukokuun aikana. Tavoitteena on maksullinen keskustapysäköinti siten, että pysäköintitalojen hinnoittelu on hiukan halvempi kuin kadunvarsipysäköinnissä. Tällä hetkellä Keinuparkin kuukausimaksu on 110 € + alv. Tarjolla on useampia vuokrausvaihtoehtoja. Kaivoparkista tulee hiukan halvempi, koska rakentamiskustannukset ovat alhaisemmat. Ongelmana on, että hämeenlinnalaiset ovat tottuneet ilmaiseen pysäköintiin, joten maksullisiin palveluihin siirtyminen vie aikansa.
Viikkoesitelmän piti Jarmo Kulmala aiheesta Hämeenlinnan pysäköinti (klikkaa kuva suuremmaksi). Hämeenlinnan Pysäköinti Oy perustettiin vuonna 2007. Jarmo on osakeyhtiön toimitusjohtaja. Ensimmäinen pysköintitalo Keinuparkki rakennettiin Keinusaareen. Nyt on menossa Kuivansillan parkkipaikan kohdalla Kaivoparkin rakennustyöt. Talo on valmis huhtikuussa 2012, ja siihen tulee 720 autopaikkaa. Rakentamisen ajaksi on avattu Anttilan taakse 159 uutta paikkaa. Kun Eteläranta aikoinaan rakennetaan, tarvitaan seuraava pysäköintitalo torin alle. Sen selvitystyön on tarkoitus valmistua vielä tämän toukokuun aikana. Tavoitteena on maksullinen keskustapysäköinti siten, että pysäköintitalojen hinnoittelu on hiukan halvempi kuin kadunvarsipysäköinnissä. Tällä hetkellä Keinuparkin kuukausimaksu on 110 € + alv. Tarjolla on useampia vuokrausvaihtoehtoja. Kaivoparkista tulee hiukan halvempi, koska rakentamiskustannukset ovat alhaisemmat. Ongelmana on, että hämeenlinnalaiset ovat tottuneet ilmaiseen pysäköintiin, joten maksullisiin palveluihin siirtyminen vie aikansa.
2.5.2011
Viikkokokous 2.5.2011
Presidentti Jari Papunen toivotti 35 omaa jäsentä ja 7 vierailijaa tervetulleeksi. Olli Kausti keräsi perinteisen avustuksen Viron Suomipojalle. Ensi viikon kokouksessa Jarmo Kulmala kertoo pysäköintitalojen rakentamisesta. Ennen viikkokokousta klo 10.30 alkaen pidetään hallituksen kokous.
Luokite-esitelmän piti Sari Rautio aiheesta Hallitusohjelman työstö ja Suomen menestyksen aihiot. Sari on ollut jo usean vuoden ajan kokoomuksen työryhmissä muokkaamassa ensin vaaliohjelmaa ja sen jatkeena tulossa olevaa hallitusohjelmaa. Lisäksi hän on mukana Kuntaliiton toiminnassa, joten asiantuntemusta löytyy useasta näkökulmasta. Sari oli jakanut esityksensä kolmeen aiheeseen:
Luokite-esitelmän piti Sari Rautio aiheesta Hallitusohjelman työstö ja Suomen menestyksen aihiot. Sari on ollut jo usean vuoden ajan kokoomuksen työryhmissä muokkaamassa ensin vaaliohjelmaa ja sen jatkeena tulossa olevaa hallitusohjelmaa. Lisäksi hän on mukana Kuntaliiton toiminnassa, joten asiantuntemusta löytyy useasta näkökulmasta. Sari oli jakanut esityksensä kolmeen aiheeseen:
- Ohjalmatyö - Kokoomus
- Erään intressitahon näkemykset - Kuntaliitto
- Hallitusneuvottelujen eteneminen - vaalivoittajien näkemysten yhteensovittaminen.
Ohjelmatyö aloitettiin jo vuonna 2009 Kataisen ja Virkkusen työryhmissä. Sari oli mukana Henna Virkkusen vetämässä työryhmässä Talouskasvun ja työllisyyden vahvistamisesta. Loppuraportti valmistui 18.1.2011 ja siihen on koottu 30 toimenpidettä Suomen parhaaksi. Toimenpiteet on ryhmitelty seuraavien otsakkeiden alle:
- Uusi oppimisen kulttuuri korkean osaamisen takaajaksi
- Yrittäjyys kantaa Suomea
- Työpaikoille hyvinvointia ja työhön sujuvuutta.
Hallitusneuvottelut ovat käynnistymässä. Esityksensä lopussa Sari kertoi oman veikkauksensa neuvotteluiden tuloksista.
19.4.2011
IC-kokous Aulangolla 19.4.2011
Paikalla oli yhteensä 58 rotaria, ja Hämeenlinnan klubista meitä oli mukana 10 henkilöä. Päivän aiheena oli "Vaalit 2011", ja paikalle oli kutsuttu vaalin tuloksia kommentoimaan Johannes Koskinen (sdp), Arto Viljanen (kok) ja toiminnanjohtaja Matti Kaunisto (keskusta). Johannes Koskinen ei päässyt paikalle, koska oli myöhästynyt junasta. Kuulimme hyviä selityksiä ja viiltäviä analyyseja vaalin tuloksesta, ehdokasasettelusta, voitoista ja tappioista. Myös yleisö toi mukavasti esille omia näkemyksiään. Klikkaa kuva suuremmaksi!
11.4.2011
Viikkokokous 14.4.2011
Tuleva presidentti Jari Kovalainen toivotti 5 vierasta ja 28 omaa jäsentä tervetulleeksi. Heikki Lindroth toi terveiset ja viirin Brysselistä, jossa Hämeenlinnan mieskuoro oli esiintymässä. Heikki informoi lisäksi ensi sunnuntain konsertista, joka alkaa Hämeenlinnan kirkossa klo 18.
Ilpo Kleemola esitteli vierailevan luennoitsijan everstiluutnantti Tommi Härkösen, joka puhui aiheesta "Kriisinhallintajoukkojen komentajana Afganistanissa syksystä 2009 kevääseen 2010". Tommi Härkönen toimi Mazar-e-Sharifissa PRT:n varakomentajana. Suomalaiset sotilaat palvelevat Afganistanin pohjoisosassa yhteistyössä ruotsalaisten kanssa. Operaatioita johtaa kuitenkin aina Afganistanin armeija tai poliisi, ja kriisinhallintajoukot antavat näille tukea ja apua. Suurimmat uhat sotilaille ovat tienvarsiräjähteet, joita kapinalliset asettavat. Tavoitteena on siirtää koko ajan vastuuta paikallisille viranomaisille, jolloin ISAF keskittyy lähinnä huolto- ja koulutustehtäviin. Katso lisätietoja Puolustusvoimien sivuilta!
Ilpo Kleemola esitteli vierailevan luennoitsijan everstiluutnantti Tommi Härkösen, joka puhui aiheesta "Kriisinhallintajoukkojen komentajana Afganistanissa syksystä 2009 kevääseen 2010". Tommi Härkönen toimi Mazar-e-Sharifissa PRT:n varakomentajana. Suomalaiset sotilaat palvelevat Afganistanin pohjoisosassa yhteistyössä ruotsalaisten kanssa. Operaatioita johtaa kuitenkin aina Afganistanin armeija tai poliisi, ja kriisinhallintajoukot antavat näille tukea ja apua. Suurimmat uhat sotilaille ovat tienvarsiräjähteet, joita kapinalliset asettavat. Tavoitteena on siirtää koko ajan vastuuta paikallisille viranomaisille, jolloin ISAF keskittyy lähinnä huolto- ja koulutustehtäviin. Katso lisätietoja Puolustusvoimien sivuilta!
28.3.2011
Viikkokokous 28.3.2011 Wetterillä

Presidentti Jari Papunen toivotti 25 omaa jäsentä ja 4 vierailijaa tervetulleiksi. Mika Mäkelä esitteli päivän alustajan, palvelutuotantojohtaja Päivi Raukkon. Hän kertoi meille Hämeenlinnan kaupungin tilaaja-tuottaja -mallista. Tilaajaorganisaation toimipiste on Kastellissa Raatihuoneenkadulla ja palvelutuotannon toiminta on keskitetty linja-autoaseman viereen Wetterille. Tosin yleisöpalvelun toimipisteitä ollaan rakentamassa uudelleen Kastelliin, jossa on paremmat mahdollisuudet saada palvelut yhteen paikkaan.
Päivi Raukko kertoi, että uusi toimintojen organisointitapa on selkeyttänyt kaupungin sisäistä työnjakoa. Poliittiset päätökset ja linjanvedot tehdään lautakunnissa, jotka sitten tilaavat tarvittavat palvelut joko kaupungin omilta toimijoilta tai yksityisiltä yrityksiltä. Menokasvu on saatu putoamaan kahteen prosenttiin. Alustuksen jälkeen syntyi vilkasta keskustelua ja tarkentavia kysymyksiä.
Lisää tilaaja-tuottaja -mallista voit lukea täältä!
21.3.2011
Viikkokokous 21.3.2011
Olimme yritysvierailulla Kultakeskuksessa Paroisilla. Paikalla oli 23 omaa jäsentä ja 5 muista klubeista, yhteensä 28 rotaria. Presidentti Jari Papunen toivotti osallistujat tervetulleiksi ja kiitti isäntänä toiminutta toimitusjohtaja Ilkka Ruoholaa tilaisuudesta päästä tutustumaan yritykseen sekä ruokailumahdollisuudesta.
Ilkka Ruohola kertoi yrityksen historiasta, toutteista ja tuotannosta. Suomen Kultaseppien Keskus Oy perustettiin vuonna 1918 ja pari vuotta myöhemmin nimeksi valittiin Kultakeskus. Kultakeskus Oy:n Paroisten tuotantotilat valmistuivat vuonna 1975, jonne on nykyisin keskitetty koko toiminta. Kultakeskuksella on noin 90 työntekijää. Tuotteiden suunnittelijoista tunnetuimpia ovat Tapio Wirkkala ja Timo Sarpaneva. Kultakeskus on laajentanut toimintaansa kellojen maahantuontiin sekä palkitsemisliiketoimintaan. Vuonna 1993 avattu tehtaanmyymälä on alansa suurin vähittäisliike Suomessa. Samassa kiinteistössä toimii Kultakeskuksen tytäryhtiö Kariston kirjapaino. Klikkaa kuvat suuremmaksi!
Kiitos Ilkka Ruoholalle kiinnostavasta esittelystä ja vieraanvaraisuudesta!
Ilkka Ruohola kertoi yrityksen historiasta, toutteista ja tuotannosta. Suomen Kultaseppien Keskus Oy perustettiin vuonna 1918 ja pari vuotta myöhemmin nimeksi valittiin Kultakeskus. Kultakeskus Oy:n Paroisten tuotantotilat valmistuivat vuonna 1975, jonne on nykyisin keskitetty koko toiminta. Kultakeskuksella on noin 90 työntekijää. Tuotteiden suunnittelijoista tunnetuimpia ovat Tapio Wirkkala ja Timo Sarpaneva. Kultakeskus on laajentanut toimintaansa kellojen maahantuontiin sekä palkitsemisliiketoimintaan. Vuonna 1993 avattu tehtaanmyymälä on alansa suurin vähittäisliike Suomessa. Samassa kiinteistössä toimii Kultakeskuksen tytäryhtiö Kariston kirjapaino. Klikkaa kuvat suuremmaksi!
Kiitos Ilkka Ruoholalle kiinnostavasta esittelystä ja vieraanvaraisuudesta!
14.3.2011
Viikkokokous 14.3.2011
Presidentti Jari Papunen toivotti 9 vierailijaa ja 29 omaa jäsentä tervetulleeksi. Ilmari Peltola kertoi terveiset n. 20 vuotta sitten olleelta vaihto-opiskelijalta. Antero Lähteenmäki kertoi viime viikon IC-laskiaiskokouksesta, joka järjestettiin Lammilla country safarina. Esittelyvuorossa oli Pekka Aalto. Presidentti informoi, että ensi viikon kokous on yritysvierailu Kultakeskukseen. Tilaisuus alkaa klo 11.30 ja siellä on mahdollisuus ruokailla.
Kokousesitelmän piti Seppo Sulku aiheesta Isäni, Taipaleen taistelija. Taipaleen taistelut ovat niitä kovia kokemuksista, jotka ovat jääneet suomalaisten mieleen mm. Yrjö Jylhän runoista. Seppo kertoi asiantuntevasti kuvia ja karttoja käyttäen talvisodan etenemisestä Taipaleen alueella. Näihin faktatietoihin hän yhdisti mielenkiintoisella tavalla oman isänsä kertomia kokemuksia. Neuvostoliiton ylivoimasta tuolla lohkolla kuvaa se, että vihollinen ampui yhtenä päivänä lähes yhtä paljon tykistöammuksia kuin Suomen koko Taipaleen tykistö 105 päivän kuluessa. Pakkaset olivat pahimmilaan 17.1.1940 -37 astetta. Kokouksen lopussa Ilkka Ranta kertoi oman isänsä kohtalosta tuolla samalla lohkolla.
Tästä linkistä aukeaa Pekka Tiilaisen taisteluselostus Taipaleelta helmikuussa 1940.
Klikkaa kuvat suuremmiksi!
Kokousesitelmän piti Seppo Sulku aiheesta Isäni, Taipaleen taistelija. Taipaleen taistelut ovat niitä kovia kokemuksista, jotka ovat jääneet suomalaisten mieleen mm. Yrjö Jylhän runoista. Seppo kertoi asiantuntevasti kuvia ja karttoja käyttäen talvisodan etenemisestä Taipaleen alueella. Näihin faktatietoihin hän yhdisti mielenkiintoisella tavalla oman isänsä kertomia kokemuksia. Neuvostoliiton ylivoimasta tuolla lohkolla kuvaa se, että vihollinen ampui yhtenä päivänä lähes yhtä paljon tykistöammuksia kuin Suomen koko Taipaleen tykistö 105 päivän kuluessa. Pakkaset olivat pahimmilaan 17.1.1940 -37 astetta. Kokouksen lopussa Ilkka Ranta kertoi oman isänsä kohtalosta tuolla samalla lohkolla.
Tästä linkistä aukeaa Pekka Tiilaisen taisteluselostus Taipaleelta helmikuussa 1940.
Klikkaa kuvat suuremmiksi!
28.2.2011
Viikkokokous 28.2.2011
Presidentti Jari Papunen toivotti 30 omaa jäsentä ja 3 vierasta tervetulleiksi. Pekka Nissilä kertoi 26.2. pidetystä rotarisäätiön seminaarista ja Markku Kuivalahti samana päivänä pidetystä PR-seminaarista. Luokite-esitelmän piti Markku Moilanen, jolla oli aivan ajankohtaista asiaa Lammin Säästöpankista. Huomisesta 1.3. alkaen nimittäin Lammin Säästöpankki ja Tuuloksen Säästöpankki yhdistyvät. Markku kertoi pankkien toiminnasta sekä paikallisesti että laajemmin Etelä-Suomen alueella. Kevään kuluessa Säästöpankit ovat aloittamassa kiinteistövälityksen uudella SP-koti liikenimellä. Säästöpankeilla on hyvä yhteistyö Lähivakuutuksen kanssa vakuutusasioissa. Klikkaa kuva suuremmaksi!
27.2.2011
Onnistuneet PR- ja TRF-seminaarit Tampereella
Lauantaina 26.2.2011 oli Tampereen ammattikorkeakoulun tiloihin kokoontunut noin 200 rotaria kahteen eri seminaariin. TRF-seminaarissa käsiteltiin Rotarisäätiön asioita projekteista ja niiden rahoituksesta. Toisessa auditoriossa PR-seminaarissa oli teemana rotarien imagon kehittäminen sekä tiedottaminen eri medioiden kautta. Julkisuuskuvan koordinaattori Stephanie Tsomakaeva Pietarista kertoi tiedottamisen strategioista, ja Dosentti Seppo Sisättö (kuvassa) piti alustuksen imagon kehittämisestä. Molemmissa seminaareissa saimme paljon uutta tietoa, ajatuksia ja idoita toteutettavaksi tulevien toimintavuosien aikana. Hämeenlinnan klubia edustivat Pekka Nissilä, Jari Kovalainen, Terttu Häkkinen ja Markku Kuivalahti. Heiltä voit kysellä lisää asiasta.
21.2.2011
Viikkokokous 21.2.2011
Linnan Vartijat sai oman hälytyskeskuksen Vanajantielle 1974. Nykyisin Kanta-Hämeen Hengitys ry omistaa koko osakekannan. Vartijat turvaavat omaisuuden lisäksi myös henkilökuntaa ja heidän työrauhaansa. 1980-luvulla otettiin käyttöön turvapuhelimet, 1990-luvulla kameravalvonta ja 2000-luvulla kotien turvateknuiikka. Linnan Vartijat on yksi suurimmista paikallisista toimijoista koko Suomessa. Sillä on noin 80 työntekijää. Me valvomme puolestasi - on yrityksen slogan.
14.2.2011
Viikkokokous 14.2.2011
Presidentti Jari Papunen toivotti 29 omaa jäsentä ja 3 vierailijaa tervetulleiksi. Pekka Nissilä kertoi kamerunilaisesta 8 vuotiaasta kummitytöstämme. Esittelyvuorossa olivat Pirkko Melender ja Matti Oikarinen.
Viikkokokouksen alustuksen piti Peter Petro Ankkuri-hankkeesta. Hän on kaupungin nuorisotyöntekijä, joka käyttää 50 % työajastaan poliisilaitoksella Ankkuri-tiimissä. Ankkuritoiminta on nykyisin vakinaistettua toimintaa Hämeenlinnassa, Riihimäellä ja Forssassa, ja sitä ollaan levittämässä myös muualle Suomeen. Kysymys on ennakoivasta toiminnasta, jossa pieniin rötöksiin puututaan heti. Hämeenlinnassa Ankkuri-tiimiin kuuluu Peterin lisäksi 3 muuta henkilöä: poliisi, psykiatrinen sairaanhoitaja ja sosiaalityöntekijä. Vuonna 2010 tiimillä oli 823 tapaamista ja yhteensä 686 alle 18-vuotiasta asiakasta (515 Hämeenlinnasta, 82 Hattulasta ja 80 Janakkalasta). Lastensuojeluilmoituksia tulee 800-900 vuodessa. Ne johtuvat yleensä perheväkivallasta (n. 100 vuodessa) ja päihteiden käytöstä. Peter Petron mukaan näpistykset on saatu vähenemään sillä, että kaikki näpistelijät otetaan puhutteluun. Puhutelluista vain 1-2 sadasta uusii rötöksensä.
Ankkuritoiminnan lisäksi hoidetaan lakisääteistä Etsivä nuorisotyötä. Tämä toiminta on suunnattu koulupudokkaille. Kaupungilla on 9 nuorisotilaa, joihin nuoret pääsevät viettämään iltaansa puhallustestin jälkeen. Rotarien rahoituksella on vedetty Seven Heaven -projektia, loppukevään leirejä sekä Kesäloma Express -tapahtumaa kaupunginpuistossa koulujen päättäjäispäivänä. Viime vuonna siihen osallistui 4000 nuorta.
Viikkokokouksen alustuksen piti Peter Petro Ankkuri-hankkeesta. Hän on kaupungin nuorisotyöntekijä, joka käyttää 50 % työajastaan poliisilaitoksella Ankkuri-tiimissä. Ankkuritoiminta on nykyisin vakinaistettua toimintaa Hämeenlinnassa, Riihimäellä ja Forssassa, ja sitä ollaan levittämässä myös muualle Suomeen. Kysymys on ennakoivasta toiminnasta, jossa pieniin rötöksiin puututaan heti. Hämeenlinnassa Ankkuri-tiimiin kuuluu Peterin lisäksi 3 muuta henkilöä: poliisi, psykiatrinen sairaanhoitaja ja sosiaalityöntekijä. Vuonna 2010 tiimillä oli 823 tapaamista ja yhteensä 686 alle 18-vuotiasta asiakasta (515 Hämeenlinnasta, 82 Hattulasta ja 80 Janakkalasta). Lastensuojeluilmoituksia tulee 800-900 vuodessa. Ne johtuvat yleensä perheväkivallasta (n. 100 vuodessa) ja päihteiden käytöstä. Peter Petron mukaan näpistykset on saatu vähenemään sillä, että kaikki näpistelijät otetaan puhutteluun. Puhutelluista vain 1-2 sadasta uusii rötöksensä.
Ankkuritoiminnan lisäksi hoidetaan lakisääteistä Etsivä nuorisotyötä. Tämä toiminta on suunnattu koulupudokkaille. Kaupungilla on 9 nuorisotilaa, joihin nuoret pääsevät viettämään iltaansa puhallustestin jälkeen. Rotarien rahoituksella on vedetty Seven Heaven -projektia, loppukevään leirejä sekä Kesäloma Express -tapahtumaa kaupunginpuistossa koulujen päättäjäispäivänä. Viime vuonna siihen osallistui 4000 nuorta.
Hämeenlinnan mieskuoro Brysselissä
Tässä pari kuvaa Mieskuoron Brysselin matkalta jossa pidimme mm konsertin paikallisen rotaryklubin "LE ROTARY CLUB BRUXELLES VESALE" järjestämänä. Tilaisuudessa oli paikalla n 120 rotaria/avec kuuntelemassa konserttiamme. Alla oleva kuva on kappelista, jossa konsertin pidimme.
Toisessa kuvassa luovutamme yhdessä Helge Saarisen kanssa klubiemme viirit paikalliselle puheenjohtajalle. Klikkaa kuvat suuremmaksi!
Heikki Lindroth
Toisessa kuvassa luovutamme yhdessä Helge Saarisen kanssa klubiemme viirit paikalliselle puheenjohtajalle. Klikkaa kuvat suuremmaksi!
Heikki Lindroth
10.2.2011
9.2.2011
IC-kokous 9.2.2011 Janakkalan klubissa
Presidentti Tero Kupiainen toivotti kaikki 35 osallistujaa tervetulleiksi IC-kokoukseen Turenkiin. Alustuksen pitäjäksi oli kutsuttu onnettomuustutkintakeskuksen johtaja, dosentti Veli-Pekka Nurmi. Hän kertoi yhteiskuntamme varautumisesta onnettomuuksiin ja onnettomuuksien tutkinnasta. Turvallisuuden hallinnan peruspilarit kriisi- ja valmiuslainsäädännössä ovat:
- Yhteiskunnan turvallisuusstrategia (YTS) vuodelta 2010
- Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka vuodelta 2009
- Sisäisen turvallisuuden ohjelma vuodelta 2008.
Veli-Pekka Nurmi kertoi asiantuntevasti ja mielenkiintoisesti erilaisista yhteiskunnan uhkista, onnettomuuksista, onnettomuuksien tutkinnasta sekä tutkinnan merkityksestä tilanteiden ennakoinnissa. Onnettomuustutkinnassa selvitetään puolueettomasti ja syyllisiä etsimättä onnettomuuden kulku, syyt ja seuraukset sekä pelastustoimet.
IC-kokous 8.2.2011 Kansallisoopperassa
Hämeenlinnan klubin järjestämä operettimatka oopperaan oli onnistunut. Mukana oli yli 30 omaa jäsentä ja muiden klubien rotareita puolisoineen. Presidentti Jari Papunen toivotti osanottajat tervetulleiksi. Matkan aikana operettiasiantuntijamme Stuart Köhler (kännykkäkameran kuvassa) kertoi yleisesti operetin historiasta ja myös tämän illan Iloisen lesken taustoista. Stutsilla on paljon tietoa opereteista, koska hän on kirjoittanut vuonna 1996 kirjan nimeltä Ihana operetti.
Franz Lehárin Iloinen leski oli esityksenä vaikuttava ja Jari Papusen järjestämä väliaikatarjoilu oli maittava. Esiintyjien joukossa oli myös hämeenlinnalaisia, sillä Ritva-Liisa Korhonen esitti Hanna Glavarin roolin ja tenori Tuomas Katajala Camille de Rosillon roolin. Paluumatkalla Stutsi keräsi meiltä palautetta esityksestä kouluarvosanoin. Vaihteluväli oli 8:sta 9+:aan. Stuart tiivisti vielä oman arvionsa esityksestä sekä kertoi yksityiskohtia ensimmäisistä tämän operetin esityksistä.
Kiitos järjestäjille meidän kaikkien osallistujien puolesta!
Franz Lehárin Iloinen leski oli esityksenä vaikuttava ja Jari Papusen järjestämä väliaikatarjoilu oli maittava. Esiintyjien joukossa oli myös hämeenlinnalaisia, sillä Ritva-Liisa Korhonen esitti Hanna Glavarin roolin ja tenori Tuomas Katajala Camille de Rosillon roolin. Paluumatkalla Stutsi keräsi meiltä palautetta esityksestä kouluarvosanoin. Vaihteluväli oli 8:sta 9+:aan. Stuart tiivisti vielä oman arvionsa esityksestä sekä kertoi yksityiskohtia ensimmäisistä tämän operetin esityksistä.
Kiitos järjestäjille meidän kaikkien osallistujien puolesta!
5.2.2011
Katsotuimmat rotarivideot YouTubessa
YouTubessa on runsaasti hyviä rotariaiheisia videoita. Eniten katselukertoja on kerännyt alla oleva hiukan yllättävä video, jossa kuvataan uunin rakentamista 16 tiilen avulla. Katselukertoja eli hittejä on kertynyt yli 157.000.
Alla oleva rotaritoimintaa esittelevä ja ammattitaidolla toteutettu video on saanut tähän mennessä lähes 65.000 osumaa.
Katso YouTubesta!
Alla oleva rotaritoimintaa esittelevä ja ammattitaidolla toteutettu video on saanut tähän mennessä lähes 65.000 osumaa.
Katso YouTubesta!
31.1.2011
Viikkokokous 31.1.2011
Presidentti Jari Papunen toivotti 10 vierailijaa ja 27 omaa jäsentä tervetulleiksi. Vietimme hiljaisen hetken pois nukkuneen jäsenemme Osmo Kallion muistoksi, jonka jälkeen Onni-Sakari Karisto muisteli Osmon elämäntaivalta ja toimintaa rotareissa. Stuart Köhler informoi osallistumisprosentin laskusäännöistä. Ilpo Kleemola kertoi, että helmikuun alusta ruoan hinta nousee 20 senttiä. Presidentti muistutti 8.2. operettimatkasta, jolloin 38 ennakkoon ilmoittautunutta lähtee katsomaan Iloista leskeä. Bussi starttaa Wetterhoffin edestä klo 16.30. Ensi viikon IC-kokous pidetään Janakkalassa 9.2. klo 17.30. Onnettomuuskeskuksen johtaja Veli-Pekka Nurmi tulee alustamaan.
Terttu Häkkinen esitteli päivän alustajan, Hämeen-Sanomien päätoimittajan Pauli Uusi-Kilposen. Hän on lehden 26. päätoimittaja ja samalla toimitusjohtaja.
Uusi-Kilposen aiheena oli Media murroksessa. Sanomalehti on muuttunut monimediaksi, joten koko liikeidea on pitänyt vaihtaa siten, että lähtökohtana on tiedon hankinta, tiedon tuottaminen, jalostaminen sekä erilaisten jakelukanavien käyttäminen. Paperisen lehden lisäksi uutisia toimitetaan tietoverkkoon ja langattomien yhteyksien kautta kännyköihin. Vuoden 2015 jälkeen tulee uutena mediana mukaan sähköiset paperit. Sisällön tuottajien on oltava moniosaajia, ja tuotot pitää kerätä monesta eri lähteestä. Haasteet ovat kovat sekä teknisesti, toiminnallisesti että kaupallisesti. Tästä syystä mediatalot tulevat verkottumaan. Pauli Uusi-Kilposen mukaan paperilehti pitää pintansa, mutta entisillä metodeilla ei enää menesty. Uutisten erilaiset näkökulmat ja taustoitukset korostuvat. Verkkopalvelut tuovat kestotilaajille lisäpalveluita, jotka ovat muille asiakkaille maksullisia. Voittajia ovat hakukonepalvelut ja sähköiset kauppapaikat.
Terttu Häkkinen esitteli päivän alustajan, Hämeen-Sanomien päätoimittajan Pauli Uusi-Kilposen. Hän on lehden 26. päätoimittaja ja samalla toimitusjohtaja.
Uusi-Kilposen aiheena oli Media murroksessa. Sanomalehti on muuttunut monimediaksi, joten koko liikeidea on pitänyt vaihtaa siten, että lähtökohtana on tiedon hankinta, tiedon tuottaminen, jalostaminen sekä erilaisten jakelukanavien käyttäminen. Paperisen lehden lisäksi uutisia toimitetaan tietoverkkoon ja langattomien yhteyksien kautta kännyköihin. Vuoden 2015 jälkeen tulee uutena mediana mukaan sähköiset paperit. Sisällön tuottajien on oltava moniosaajia, ja tuotot pitää kerätä monesta eri lähteestä. Haasteet ovat kovat sekä teknisesti, toiminnallisesti että kaupallisesti. Tästä syystä mediatalot tulevat verkottumaan. Pauli Uusi-Kilposen mukaan paperilehti pitää pintansa, mutta entisillä metodeilla ei enää menesty. Uutisten erilaiset näkökulmat ja taustoitukset korostuvat. Verkkopalvelut tuovat kestotilaajille lisäpalveluita, jotka ovat muille asiakkaille maksullisia. Voittajia ovat hakukonepalvelut ja sähköiset kauppapaikat.
30.1.2011
24.1.2011
Viikkokokous 24.1.2011
Viikkokokous oli Esa Pulkkisen isännöimä yritysvierailu paloasemalle. Paikalla oli yhteensä 32 oman klubimme jäsentä. Lounaan jälkeen kuulimme esityksen palokuntamuseossa. Esitys oli ajankohtainen, koska Hämeenlinnan palolaitos täytti juuri 100 vuotta. Hämeenlinnan keskusta paloi täysin vuonna 1739 ja uudelleen vuonna 1831. Vuonna 1875 kirkon torniin rakennettiin palovartioille huone. Tornivartiointi jatkui aina vuoteen 1925 asti. Palokunnan museossa on esillä alkuajan ruiskuja, jotka toimivat miesvoimin.
Tilaisuuden jälkeen halukkailla oli vielä mahdollisuus tutustua tämän päivän toimintaan pelastuslaitoksella. Kiitos tarjoilusta ja mielenkiintoisista esityksistä.
Tilaisuuden jälkeen halukkailla oli vielä mahdollisuus tutustua tämän päivän toimintaan pelastuslaitoksella. Kiitos tarjoilusta ja mielenkiintoisista esityksistä.
20.1.2011
Johtajuus käytännössä -opintojakso alkoi HAMK:ssa
Rotarien pitämiin johtajuutta käsitteleviin alustuksiin perustuva opintojakso pääsi hyvin alkuun, kun Juha Isosuo alusti aiheesta Henkilöstöstrategia käytännössä. Loppuun myydyssä toteutuksessa oli paikalla 63 opiskelijaa ja loput 40 seuraavat luennon netistä. Tilaisuuden alussa Markku Kuivalahti esitteli rotarijärjestöä ja sen toimintamuotoja. Leena Ahonen on opintojakson vastuuhenkilö kuten aikaisemmillakin kerroilla. Leena muisteli, että yhteistyö rotarien kanssa alkoi jo vuonna 2004. Tämä on esimerkillistä yhteistyötä, joka on kaikkien edun mukaista (vrt 4 kysymyksen koe).
Klikkaa kuvat suuremmiksi!
Tilaisuuden lopussa Minttu Lampinen luovutti Juhalle lahjaksi reilun kaupan kahvia. Minttu on aloittanut viime syksynä yliopettajana HAMK:ssa, ja hän tulee jatkamaan yhteistyötämme johtajuuskoulumme tiimoilla tulevina vuosina. Sehän sopii hyvin, koska Minttu on itsekin rotari Tampereen Tammer Novan klubissa.
Klikkaa kuvat suuremmiksi!
Tilaisuuden lopussa Minttu Lampinen luovutti Juhalle lahjaksi reilun kaupan kahvia. Minttu on aloittanut viime syksynä yliopettajana HAMK:ssa, ja hän tulee jatkamaan yhteistyötämme johtajuuskoulumme tiimoilla tulevina vuosina. Sehän sopii hyvin, koska Minttu on itsekin rotari Tampereen Tammer Novan klubissa.
19.1.2011
Tulevan RI-presidentin teeman julkistus
Vuosien 2011-12 RI-presidentti Kalyan Banerjee on julkaissut presidenttivuotensa teeman San Diagossa Californiasssa: "Reach Within to Embrace Humanity". Lause on suomennettu "Kuuntele sydäntäsi auttaaksesi muita". Avainsana on siis inhimillisyys tai ihmisyys, jota meidän tulisi tavoitella. Myös alla oleva uusi teemalogo on julkaistu.
Rotary Theme 2011 from Rotary International on Vimeo.
Rotary Theme 2011 from Rotary International on Vimeo.
17.1.2011
Viikkokokous 17.1.2011
Paikalla oli 30 omaa jäsentä ja 3 vierailijaa, yhteensä 33 osallistujaa. Presidentti Jari Papunen toivotti kaikki tervetulleiksi. Esa Pulkkinen informoi ensi viikon kokouksesta, joka pidetään paloasemalla Kutalantie 1 B. Talo tarjoaa lounaan ja saamme tutustua palokunnan museoon. Markku Kuivalahti kertoi HAMK:n kanssa toteutettavasta johtajuuskoulusta. Uusi toteutus alkaa torstaina 20.1. klo 17 HAMK:n Visamäen auditoriossa. Rotarien pitämiä esitelmiä on 10 kappaletta joka viikon torstaina klo 17-18.30 johtamisen eri näkökulmista. Vain viikko 10 jää väliin. Opiskelijoita on ilmoittautunut yli 100. Myös kaikki rotarit ja HAMK:n henkilökunta ovat tervetulleita kuuntelemaan. Klikkaa ohjelma suuremmaksi.
Esittelyvuorossa olivat Antero Lähteenmäki ja Eero Kuosmanen.
Esitelmän pitäjä oli sijoitusjohtaja Marko Lindroos Nordeasta. Hän kertoi talouden nykyisestä tilasta niin yritystasolla kuin maailmanlaajuisestikin. Osakemarkkinoiden näkymät ovat kohentuneet vuoden vaihtuessa. Talouden näkymät ovat hyvät epävarmuustekijöistä huolimatta. Paine pitkien korkojen nousuun on kasvamassa. Pankkikorkojen alhaisuuden vuoksi osakesäästäminen on nyt tuottoisaa. Koko vuodelle tuotto-odotus on 10-15 % luokkaa, kun se pitkällä aikavälillä on keskimäärin 7-10 %. Kehittyvät markkinat ovat talouskasvun veturina, mutta myös USA:ssa yritysten liiketoiminta on kasvussa. Euroopalla on vahva ydin, mutta eteläisillä reuna-alueilla on eri syistä johtuvat velkaongelmansa. Marko Lindroos suositteli joukkolainoista yrityslainoja ja erityisesti riskiyritysten lainoja. Yrityksillä menee hyvin jo kolmatta vuotta peräkkäin.
Esittelyvuorossa olivat Antero Lähteenmäki ja Eero Kuosmanen.
Esitelmän pitäjä oli sijoitusjohtaja Marko Lindroos Nordeasta. Hän kertoi talouden nykyisestä tilasta niin yritystasolla kuin maailmanlaajuisestikin. Osakemarkkinoiden näkymät ovat kohentuneet vuoden vaihtuessa. Talouden näkymät ovat hyvät epävarmuustekijöistä huolimatta. Paine pitkien korkojen nousuun on kasvamassa. Pankkikorkojen alhaisuuden vuoksi osakesäästäminen on nyt tuottoisaa. Koko vuodelle tuotto-odotus on 10-15 % luokkaa, kun se pitkällä aikavälillä on keskimäärin 7-10 %. Kehittyvät markkinat ovat talouskasvun veturina, mutta myös USA:ssa yritysten liiketoiminta on kasvussa. Euroopalla on vahva ydin, mutta eteläisillä reuna-alueilla on eri syistä johtuvat velkaongelmansa. Marko Lindroos suositteli joukkolainoista yrityslainoja ja erityisesti riskiyritysten lainoja. Yrityksillä menee hyvin jo kolmatta vuotta peräkkäin.
10.1.2011
IC-kokous 10.1.2011
Paikalla oli 33 omaa jäsentä ja 9 vierailijaa, yhteensä 42 rotaria. Presidentti Jari Papunen toivotti kaikki tervetulleiksi. Ensi viikon kokouksessa Marko Lindroth pitää esityksen aiheenaan talouskatsaus.
Sari Rautio ja Iisakki Kiemunki pitivät yhteisen esityksen aiheesta Kehittyvä Hämeenlinna. Paneelikeskustelua johtivat Terttu Häkkinen ja Pekka Nissilä. Sarin ja Iisakin alustuksessa käsiteltiin uutta kaupunkikulttuuria, josta on nyt 2 vuoden kokemukset. He käsittelivät seuraavia aihekokonaisuuksia:
Sari Rautio ja Iisakki Kiemunki pitivät yhteisen esityksen aiheesta Kehittyvä Hämeenlinna. Paneelikeskustelua johtivat Terttu Häkkinen ja Pekka Nissilä. Sarin ja Iisakin alustuksessa käsiteltiin uutta kaupunkikulttuuria, josta on nyt 2 vuoden kokemukset. He käsittelivät seuraavia aihekokonaisuuksia:
- uudet rakenteet
- uudet strategiat
- onnistumisia
- haasteet, uhkat ja mahdollisuudet.
Kaupungin hallintokulttuuri on muuttunut suuresti kuntaliitoksen takia. Suunta on oikea. Tavittena on, että vuonna 2039 Hämeenlinna on onnellisten eurooppalaisten ihmisten kaupunki.
Alustuksen jälkeen yleisö esitti vilkkaasti kysymyksiä ja sai niihin molemmilta alustajilta vastauksia. Klikkaa kuvat suuremmiksi.
8.1.2011
3.1.2011
IC-kokous 3.1.2011
Paikalla oli 35 omaa jäsentämme ja 24 vierasta, yhteensä 59 rotaria. Presidentti Jari Papunen toivotti kaikki tervetulleiksi. Pekkä Nissilä informoi, että 10.1. IC-kokouksen esiintyjät ovat vaihtuneet. Liisa Jaakonsaaren tilalla paikalla ovat Sari Rautio ja Iisakki Kiemunki.
IC-esitelmän piti Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin (EBRD) johtaja Jari Koskinen. Jarin työpaikka on Lontoossa vuoteen 2012 asti. Lontoon pääkonttorissa pankilla on 1000 työntekijää. Aluekonttoreita on yhteensä 30 maassa ja näissä on 500 työntekijää. Pankki on perustettu vuonna 1991 auttamaan Itä-Euroopan maita kehittymään kohti avointa ja tervettä markkinataloutta. Pankin omistaa 61 valtiota sekä Euroopan keskuspankki. Suomi on sijoittanut osakepääomaan 60 miljoonaa euroa. EBRD antoi lainoja vuonna 2010 8,5 miljardia euroa, joista 1/3 meni Venäjälle. Lainan ottajista 80 % on yrityksiä ja 20 % julkisen sektorin toimijoita. Julkisen puolen investoinnit ovat infrahankkeita (satamia, lentokenttiä, maanteitä ja energiahankkeita).
Euroopan investointipankki (EIP) on EU:n oma pankki, joka toimii pääasiassa vain EU:n alueella. Sen tase on 7 kertaa suurempi kuin EBRD:n. Jari Koskisen mukaan Suomen intresseissä on tukea EBRD:n kautta lähialueiden maita kehittymään ja sitä kautta saada vakaammat olot. Myös suomalaiset yritykset voivat hakea rahoitusta EBRD:lta jos ne toimivat pankin kohdemaissa. EBRD:n osuus rahoituksesta voi olla korkeintaan 35 %. Kun kohdemaa vaurastuu, niin EBRD:n tavoite on vetäytyä ja tehdä tilaa muille rahoittajille.
Klikkaa kuvat suuremmiksi!
IC-esitelmän piti Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin (EBRD) johtaja Jari Koskinen. Jarin työpaikka on Lontoossa vuoteen 2012 asti. Lontoon pääkonttorissa pankilla on 1000 työntekijää. Aluekonttoreita on yhteensä 30 maassa ja näissä on 500 työntekijää. Pankki on perustettu vuonna 1991 auttamaan Itä-Euroopan maita kehittymään kohti avointa ja tervettä markkinataloutta. Pankin omistaa 61 valtiota sekä Euroopan keskuspankki. Suomi on sijoittanut osakepääomaan 60 miljoonaa euroa. EBRD antoi lainoja vuonna 2010 8,5 miljardia euroa, joista 1/3 meni Venäjälle. Lainan ottajista 80 % on yrityksiä ja 20 % julkisen sektorin toimijoita. Julkisen puolen investoinnit ovat infrahankkeita (satamia, lentokenttiä, maanteitä ja energiahankkeita).
Euroopan investointipankki (EIP) on EU:n oma pankki, joka toimii pääasiassa vain EU:n alueella. Sen tase on 7 kertaa suurempi kuin EBRD:n. Jari Koskisen mukaan Suomen intresseissä on tukea EBRD:n kautta lähialueiden maita kehittymään ja sitä kautta saada vakaammat olot. Myös suomalaiset yritykset voivat hakea rahoitusta EBRD:lta jos ne toimivat pankin kohdemaissa. EBRD:n osuus rahoituksesta voi olla korkeintaan 35 %. Kun kohdemaa vaurastuu, niin EBRD:n tavoite on vetäytyä ja tehdä tilaa muille rahoittajille.
Klikkaa kuvat suuremmiksi!
1.1.2011
Piirikonferenssi 16.-17.4. Nastolassa
Piirikonferenssimme sivusto on avattu. Lisätietoja tilaisuudesta löytyy osoitteesta
http://1390.piirikonferenssi.rotaryt.fi/
http://1390.piirikonferenssi.rotaryt.fi/
20.12.2010
Rotarien Kauneimmat Joululaulut 20.12.2010
Vanhan perinteen mukaan olimme tänä iltana rotarien IC-kokouksessa laulamassa kauneimpia joululauluja keskusseurakuntatalolla. Lauluillan järjestivät Hämeenlinnan rotaryklubin jäsenet Satu Suonperä ja Matti Oikarinen. Hämeenlinnan klubin presidentti Jari Papunen siteerasi puheessaan neljän kysymyksen koetta. Tilaisuudessa äänitetty laulu Arkihuolesi kaikki heitä olkoon Hyvän Joulun toivotus kaikille rotareille.
13.12.2010
Viikkokokous 13.12.2010
Paikalla oli 23 omaa jäsentä ja 3 vierailijaa, yhteensä 26 rotaria. Presidentti Jari Papunen toivotti kaikki tervetulleiksi. Esittelyvuorossa olivat Pekka Nissilä ja Matti Nurminen.
Luokite-esitelmän piti Mika Heikkonen aiheesta Kanta-Hämeen poliisi nyt: Kanta-Hämeen maakunnan turvallisuustilanne ja uhkakuvat. Kanta-Hämeen poliisilaitos aloitti toimintansa 1.1.2009. Sen toiminta-alueena on Kanta-Hämeen maakunta. Pääpoliisiasemat ovat Hämeenlinnassa, Riihimäellä ja Forssassa sekä palvelupisteet Lammilla ja Janakkalassa. Laajan toiminta-alueen ongelmia ovat
Luokite-esitelmän piti Mika Heikkonen aiheesta Kanta-Hämeen poliisi nyt: Kanta-Hämeen maakunnan turvallisuustilanne ja uhkakuvat. Kanta-Hämeen poliisilaitos aloitti toimintansa 1.1.2009. Sen toiminta-alueena on Kanta-Hämeen maakunta. Pääpoliisiasemat ovat Hämeenlinnassa, Riihimäellä ja Forssassa sekä palvelupisteet Lammilla ja Janakkalassa. Laajan toiminta-alueen ongelmia ovat
- hälytysnopeudet
- paikallistuntemus
- henkilötuntemus
- johtamisen haasteet
- pienenevät resurssit
- sopeuttaminen ja muutosstressi.
Poliisin tavoitteita vuodelle 2011 ovat
- perustoimintojen turvaaminen koko maakunnassa
- poliisin näkyvyys
- organisaation sopeuttaminen
- tehokuus ja nopea vaste.
Mika esitteli asiantuntevasti ja monipuolisesti niitä haasteita ja uhkakuvia, joita poliisilla on päivittäisessä työssään.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)




































