Viikkokokous 11.3.2013

Presidentti Timo Heinonen toivotti 27 omaa jäsentä ja 5 vierasta tervetulleeksi. Hän kertoi ohjelmamuutoksesta eli ma 18.3. on Markku Kuivalahden esitys aiheesta Ajankohtaista oppimisesta. Vastaavasti 22.4. pidetään klubin kevätkokous. Kolmen minuutin esittelypuheenvuorot pitivät seuraavat klubimme jäsenet:

Matti Oikarinen

Juha Isosuo

Olli Kausti

Kokousesitelmän piti Olli Kausti aiheesta Hämeen uusyrityskeskus ry. Yhdistyksen jäseninä ovat Hämeenlinnan seutukunnan pankit, vakuutusyhtiöt, tilitoimistot, mainostoimistot ja oppilaitokset, yhteensä yli 80 yritystä ja yhteisöä. Yhdistyksen tavoitteena on edistää yrittäjyyttä sekä kannustaa ja edesauttaa uusien elinkelpoisten yritysten syntymistä. Yhdistyksen avustuksella syntyy paikkakunnalle noin 300 yritystä vuodessa, joista 90 % on toiminnassa vielä 5 vuoden jälkeen. Yrityksen perustajan polku kulkee seuraavan kuvan mukaisesti. Klikkaa kuva suuremmaksi.

Yhdistyksen palkkalistoilla on nykyisin vain 2 työntekijää, mutta heillä on käytössään laaja neuvonantajarinki. Palvelu on asiakkaille maksutonta. Neuvonantajat eivät saa korvausta, vaan he tekevät mentorointityötä vapaaehtoisesti paikkakunnan hyväksi. Uusista yrityksistä 65 % on toiminimiä ja loput osakeyhtiöitä. Pakkoyrittäjyyttä ei Hämeenlinnan seudulla juurikaan esiinny. 

Uusyrityskeskuksen ajankohtainen ongelma on rahoitus. Puolet rahoituksesta on tullut valtiolta (TEM), mutta tuo osuus on säästötalkoissa jäämässä pois. Kunnat ovat maksaneet kuluista 25 % ja yhdistyksen jäsenet 25 %.

Viikkokokous 4.3.2013

Presidentti Timo Heinonen toivotti 21 omaa jäsentä ja yhden vierailijan tervetulleeksi. Sovimme, että jakossa pyritään jättämään esitykselle ja kysymyksille aikaa 0,5 tuntia. Päivän ohjelmassa oli 3 minuutin esittäytymisiä, joissa kerrottiin omaa henkilöhistoriaa sekä kokemuksia rotarytoiminnasta. Yhteisenä näkemyksenä oli, että Rotary on antanut hyviä ystävyyssuhteita, mahdollisuuden tutustua uusiin ihmisiin, verkostoitua ja sivistää itseään kerran viikkossa hyvillä esityksillä. Myös kansainvälinen verkostoituminen koettiin tärkeäksi. Meillähän on mahdollisuus osallistua kaikkialla maailmassa rotarykokouksiin. Markku Moilanen kertoi esimerkin viime viikonlopulta, jolloin hän tutustui Thaimaassa lentokentän jonossa etelä-Korealaiseen entiseen kuvernööriin Seoulin Rotaryklubista. Juttua riitti koko jonotusajaksi. Alla on hänen käyntikorttinsa.

Henkilöesittelyn pitivät seuraavat 7 klubimme jäsentä:

Markku Moilanen

Olli Ahtola

Esko Mäkinen

Paavo Vihervaara

Pentti Veikkola

Timo Sollo

Eero Kuosmanen

Viikkokokous 25.2.2013

Presidentti Timo Heinonen toivotti 28 omaa jäsentä ja 3 vierailijaa tervetulleiksi. Heikki Lindroth esitti toiveen saada vaihto-opiskelijallemme isäntäperhe huhtikuun alusta alkaen.

Kapteeni Pekka Wallenstjerna Riihimäen viestirykmentin esikunnasta alusti aiheesta Combat camera team. Hän aloitti kertomalla sota-ajan taistelu- eli tk-kuvaajista, jotka tallensivat jälkipolville tuon vaikean ajan elämänmenoa ja jopa taistelutilanteita. Nykyisin valokuva- ja videoaineistoa käytetään lähinnä Puolustusvoimien tiedottamiseen. Viestikoulutuksen välineet ovat muuttuneet. Puolustusvoimat pystyvät tarjoamaan kriisitilanteissa tunnissa 100 megan tietoliikenneyhteydet viranomaisille normaalien yhteyksien katketessa. Puolustusvoimilla on omia liikuteltavia 25 metrin mastoja vietäväksi myös sinne, missä ei ole operaattoreiden kiinteitä mastoja. Langattomia yhteyksiä käytetään silloin, kun pystytään takaamaan riittävä tietoturva. Tässä suhteessa valokaapeli ja vanha kunnon parikaapeli ovat parhaita vaihtoehtoja.

Combat camera teamissa on Riihimäellä 5 henkilö. Varusmiehet ovat saaneet peruskoulutuksen jo siviilissä. He saavat tästä toiminnasta erillisen työtodistuksen. Puolustusvoimat käyttää valmistamaansa materiaalia markkinointiin myös Youtubessa. Tätäkin viikko sitten julkaistua videota Maavoimien uudistettu taistelutapa on katsottu jo yli 13.000 kertaa.

IC-kokous Aulangolla 19.2.2013

Aulangon klubin presidentti Pia Kaulio toivotti 55 rotaria tervetulleeksi IC-kokoukseen. Vietämme Rauhaan palvelemalla -teemaviikkoa. Alustajamme eversti Pekka Toveri on todellinen aiheen asiantuntija. Hänellä on omakohtaista kokemusta Afganistanin rauhanturvajoukon johtotehtävistä. Pekka Toveri on nykyisin Parolan panssaripirikaatin komentaja, ja hän on myös Hämeenlinnan Rotaryklubin jäsen.

Rauhanturvaaminen on muuttunut vuosikymmenten aikana. Aikaisemmin Suomi oli todellinen rauhanturvaamisen suurmaa, sillä maailman ongelmapesäkkeissä oli lain sallima maksimi eli 2000 sotilasta.  Vuosien 1956 ja 1966 välillä Suomi oli mukana seitsemässätoista YK-operaatiossa. Niihin osallistui yhteensä 30.000 suomalaista sotilasta. NATO-operaatioissa 1996-2010 on ollut mukana yli 10.000 sotilastamme esimerkiksi Bosniassa ja Kosovossa.

Tällä hetkellä puolustusvoimien kriisinhallintahenkilöstöä on maailmalla yhteensä 386, joista 200 on YK-tehtävissä, 165 NATO-operaatioissa ja 21 EU:n tehtävissä. Aikaisemmin rauhanturvaaminen oli selkeää, kun kaksi valtiota halusi päästä sovintoon, ja turvaajat asettuivat heidän väliinsä tarkkailutehtäviin. Nykyisin toimintaympäristöt ovat sekavia ja monisäikeisiä. Olosuhteet ovat vaativia. Etnisiä, poliittisia ja uskonnollisia ryhmiä, heimoja ja yhteisöjä on paljon. Mukana on myös korruptoituneita virkamiehiä, rikollisjoukkoja ja terroristiryhmiä. Kaiken lisäksi niiden intressit ovat ristikkäisiä. Esimerkiksi talebanit vihaavat eniten niitä tahoja, jotka haluavat kouluttaa tyttöjä. Humanitaarisia järjestöjä vastaan on ollut vuosittain 100-165 hyökkäystä, joissa on kuollut noin 100 ihmistä vuodessa. Siviilitoimijat ovat yhä enemmän väkivallan kohteena, ja siksi siviiliasiantuntijoita on vaikea rekrytoida.

Pekka Toverin mielestä rauhanturvaajien ja siviilien ei kuitenkaan kannata lopettaa toimintaansa, päinvastoin.  Lämpimimmin heidät ottaa kylissä ja kaupungeissa vastaan pienet tytöt, joille siviilikriisinhallinta mahdollistaa koulunkäynnin ja valoisamman tulevaisuuden.

Klikkaa kuvat suuremmiksi.

Viikkokokous 11.2.2013

Presidentti Timo Heinonen toivotti 2 vierailijaa ja 26 omaa jäsentä tervetulleeksi. Uusi jäsenemme Marjaana Jokinen sai rotarypinssin, historiikin ja matrikkelin.

Matti Puotila toi terveisiä Vanajavesikeskuksesta ja toivoi yrityksiä mukaan toimintaan Vanajaveden laadun parantamiseksi. Jari Kovalainen kertoi säätiöseminaarista. Rotarysäätiön rakennetta ja toimintapolitiikkaa ollaan uusimassa. Asiaan palataan myöhemmin. Timo Heinonen informoi, että uusien jäsenten koulutus pidetään 11.4., ja samaan iltaan liitetään tapaaminen klubimme vieraana olevan GSE-ryhmän kanssa.

Timo Heinonen piti alustuksen klubitoiminnan kehittämisestä sekä yhdistyksen sääntöjen tarkistamisesta. Esityksen jälkeen syntyi vilkasta keskustelua siitä, miten klubin toimintaa voitaisiin kehittää ja osallistumisaktiivisuutta lisätä. Stuart Köhler viittasi vuonna 2010 tehtyyn jäsenkyselyyn. Sen tuloksia löytyy blogistamme tästä linkistä.

Janakkalan klubin studia generale -luentosarja

Tänään 6.2. Wetterin auditorio oli tupaten täynnä, kun Terhokodin johtaja Juha Hänninen luennoi aiheesta "Hyvä kuolema".

Lue lisää elämän ja kuoleman kysymyksistä piirimme sivuilta tästä linkistä.

Viikkokokous 4.2.2013

OP:n kokoushuoneeseen kokoontui 30 rotaria, joista 5 oli vierailijoita ja 25 omia jäseniä. Presidentti Timo Heinonen toivotti osallistujat tervetulleeksi. Hän ilmoitti kolmen uuden jäsenemme nimet: Marjaana Jokinen, Mervi Käki ja Marjo Kurki. Hämeenlinnan klubi hakee 2 uutta PHF-arvoa. Janankkalan klubin studia generalia -luentosarja jatkuu keskiviikkoisin klo 18 Wetterin auditoriossa. Ensi maanantaina Timo Heinonen alustaa aiheesta Klubin sääntöjen päivitys.

Viikkoesitelmän piti Terveyspalvelut -liikelaitoksen toimitusjohtaja, ylilääkäri Risto Mäkinen. Hän kertoi Hämeenlinnan perusterveydenhuollon haasteista ja niiden ratkaisukeinoista. Potilaan tärkeimmät toiveet parantumisen lisäksi ovat nopea hoitoonpääsy ja sama hoitava lääkäri. Terveyskeskusten henkilökunta on huipputasoa. Heille on laadittu uusi toiminnallinen käsikirjoitus. Asiakkaista 5 % on määritetty terveyshyöty-asiakkaiksi. Heille tehdään hoitosuunnitelma 0,5 - 1 vuodeksi. Hoitovastaava on tarpeen mukaan lääkäri, sairaanhoitaja tai terveydenhoitaja. Henkilö määrittelee itse hoitosuunnitelmansa. Näin hän sitoutuu hoitoon paremmin.

Perinteiseen terveydenhoitoon tulee 150.000 puhelua vuodessa. Tätä ruuhkaa pyritään purkamaan siten, että asiakkaat varaavat ajan sähköiseen järjestelmään ja kertovat samalla oireensa. Näin voidaan säästää 10 hoitajan työpanos.

Viikkokokous 28.1.2013

Presidentti Timo Heinonen toivotti 17 rotaria tervetulleeksi vierailulle Seminaarin koululle. Rehtori Pasi Rangell esitteli meille uudistettua koulua, joka aloitti toimintansa elokuussa 2012. Tällöin Tampereen yliopiston opettajankoulutus sekä normaalikoulu siirtyivät Tampereelle, ja suurten koulukiinteistöjen vuokralaiseksi tuli Hämeenlinnan kaupunki.

Opettajankoulutus alkoi Hämeenlinnassa jo vuonna 1890. Alakansakouluseminaari perustettiin 1919 ja oma koulurakennus valmistui 1930. Normaalikoulun laajennus tehtiin vuonna 1953 ja lisärakennus vielä 1984. OKL:n lisärakennus valmistui 1979. Koulukiinteistöissä on nyt mensossa 5 eri rakennushanketta.

Koulussa on oppilaita noin 700 ja henkilökuntaa 90. Yleisopetuksen luokkia on 29, pienluokkia 10 ja valmistavia luokkia 1. Seminaarin koulussa toimii kaupungin ainoa ruotsinkielinen luokka. Englannin kieli alkaa 1. luokalta, ja 4. luokalla oppilaat voivat valita saksan tai ranskan ja ensi syksystä myös venäjän. 

Rehtorin tehtävät muistuttavat nykyisin enemmän toimitusjohtajan työtä, ja opetukselle ei jää enää aikaa. Henkilökunta on jaettu tiimeihin. Jokainen kuuluu kahteen tiimiin luokka-asteen ja toiminnallisen erikoistumisen mukaan. Tavoitteena on, että opettajat siirtyvät yksin työskentelystä pari- ja tiimityöhön. 

RYLA -johtajuuskoulu käynnistyi tänään 24.1.

Hämeen ammattikorkeakoulun ja Hämeenlinnan Rotaryklubien yhteistyö jatkuu jo 6. kerran toteutettavassa johtajuuskoulussa. Talven ja kevään aikana toteutettavaan 5 opintopisteen kokonaisuuteen kuuluu 10 eri johtajuusteemaa, joissa rotarit toimivat alustajina. Opintojaksolle ilmoittautui 110 opiskelijaa HAMK:n eri yksiköistä. Luennot nauhoitetaan verkkoon, joten niitä voi seurata myös jälkeenpäin.

Ensimmäisen illan aikana lehtori Pasi Laine toivotti opiskelijat tervetulleeki, KT-keskuksen johtaja Ulla Bard kertoi omasta työstään johtajana ja Markku Kuivalahti esitteli Rotaryjärjestöä ja erityisesti sen nuorisotoimintaa. Lopuksi Pasi Laine jatkoi vielä kertomalla opintojakson käytännön järjestelyistä. Hän tulee käyttämään kurssilla Problem Based Learning (PBL) -pedagogista mallia. Pasi on tekemässä parhaillaan väitöskirjaa johtajuudesta.

 

Klikkaa kuvat suuremmiksi!

Viikkokokous 21.1.2013

Presidentti Timo Heinonen toivotti 30 omaa jäsentä ja 3 vierailijaa tervetulleeksi. Hän kertoi, että kokeilemme paikkausta myös nettisivujenn kautta. Poissaolleet voivat kommentoida ja kysellä viikon aiheesta täällä blogissamme. Ensi maanantaina 28.1. kokous pidetään Seminaarin koululla. Heikki Lindroth tiedusteli vapaaehtoisia isäntäperheitä vaihto-oppilaallemme Evan Kleinille huhti-kesäkuun ajaksi. Uusi jäsenemme Sanni Manninen Johansen sai rotarypinssin, matrikkelin ja klubin historiikin.

Vanajaveden klubin jäsen Olavi Virtamo luovutti kirjoittamansa kirjan Hämeenlinnan klubille ja sen presidentille. Teoksessa on kerrottu myös hämeenlinnalaisten rotaryklubien historiaa.

Kokousesitelmän piti Kehittämiskeskus Oy Hämeen (Kehken) toimitusjohtaja Mervi Käki. Hän kertoi, että Kehke on elinkeinoyhtiö, jonka tavoitteena on varmistaa seudun yritysten toimintaedellytykset. Se ei kilpaile alan konsulttiyritysten kanssa, vaan toimii lähinnä sparraajana ja palautteen antajana yrityksille. Etelä-Hämeen alueelle halutaan saada lisää menestyviä yrityksiä. Alla olevassa kuvassa Mervi Käki esittelee toiminnan kulmakivet: yritysneuvonta, toimialojen kehittäminen ja uudet avaukset.

Haavi-hankkeessa tehdään yrityskartoituksia, joissa selvitetään yritysten todelliset tarpeet. Hämeestä itään -hanke keskittyy yritysyhteistyön luomiseksi hämäläisten ja pietarilaisten yritysten kanssa. Ongelmana on usein se, että hämäläiset yritykset ovat liian pieniä suurille Pietarin markkinoille.

Klikkaa kuvat suuremmiksi!

Viikkokokous 14.1.2013

Olimme vierailulla Hämeenlinnan historiallisessa museossa vanhan linnamme vieressä. Presidentti Timo Heinonen toivotti 22 rotaria ja erityisesti klubimme uuden jäsenen Sanni Manninen Johansenin (kuvassa alla) tervetulleeksi. Sanni on Vanajavesikeskus-hankkeen pääsihteeri.

Kokousesitelmän piti museonjohtaja Tuulia Tuomi. Hän kertoi Hämeenlinnan historiallisen museon 100-vuotisesta taipaleesta hämäläisen kulttuurin tallentajana. Linnaniemellä on varsinainen museokeskittymä, sillä Historilallisen museon lisäksi siellä toimii Säästöpankkimuseo, Vankilamuseo ja tietysti Hämeen linna. Näiden lisäksi Hämeenlinnan keskustassa sijaitsevat Palanderin talo ja Sibeliuksen syntymäkoti.

Hämeenlinnan kaikki museot

• Historiallinen museo
• Palanderin talo
• Sibeliuksen syntymäkoti
• Taidemuseo
• Vankilamuseo
• Suomen Tykistömuseo
• Sähkömuseo Elektra
• Hämeen linna
• Iittalan lasimuseo

Viikkokokous 7.1.2013

Presidentti Timo Heinonen toivotti 25 omaa jäsentä ja 5 vierailijaa tervetulleeksi. Mika Mäkelä kertoi jäsenkomitean työstä ja uusien rotarien rekrytoinnista. Hän informoi myös, että seuraava kokous 14.1. pidetään Historiallisella museolla klo 11.30 alkaen.

Kokousesitelmän piti kuukausivaihdossa Hämeenlinnassa ollut Caroline Buckland. Hän on palaamassa huomenna takaisin kotimaahansa Etelä-Afrikkaan. Caroline kertoi monipuolisesti maansa luonnosta, ihmisistä ja kulttuurista.

Kesäisin lämpötila vaihtelee 28-40 asteessa ja talvisin 5-25 asteessa. Maassa on 11 virallista kieltä, joista afrikaansista Caroline antoi näytteen. Urheilussa ovat suosikkilajeina rugby, kriketti ja jalkapallo. Carolinen oppilaitos on Penryn Collage. Esityksen lopussa tytöt järjestivät meille hauskan pää-häntä -seuraleikin, jonka voitti presidentti Timo Heinonen.

Tilaisuuden lopussa oli standaarien vaihto ja muistolahjan luovutus.

Klikkaa kuvat suuremmaksi.

Rauhaisaa Joulunaikaa!

Kiitos kaikille Hämeenlinnan klubin jäsenille ja vierailijoillemme kuluneesta vuodesta, tasokkaista esitelmistä ja niitä täydentävistä keskusteluista. Tapaamme taas 7.1.2013.

Viikkokokous 17.12.2012

Presidentti Timo Heinonen toivotti 24 oman klubimme jäsentä tervetulleeksi kokoukseen. Heikki Lindroth tiedotti, että tänään klo 19 on kirkossa Hämeenlinnan mieskuoron konsertti. Kymmenen euron lippuja saa vielä ovelta. Seuraava kokous on joulutauon jälkeen 7.1.2013, jolloin kuulemme Etelä-Afrikan tilanteesta.

Kokouksen esityksen piti Sibeliuksen syntymäkaupunki -säätiön johtaja Erkki Korhonen. Hän kertoi elävästi siitä, miten Sibeliuksen tarina alkaa Krimin sodasta, jonka seurauksena Jean Sibeliuksen isä Kristian tuli lääkäriksi Hämeenlinnaan. Vuonna 2015 vietetään Sibeliuksen syntymän 150-vuotisjuhlaa. Sibelius Selebrations järjestää erilaisia tilaisuuksia korkealla laadulla, mutta matalalla kynnyksellä.

Hämeenlinnassa sijaisteva säätiö on juhlavuoden kansallinen ja kansainvälinen koordinaatiokeskus. Opetus- ja kulttuuriministeriö tukee toimintaa, ja Hämeenlinnan kaupunki sijoittaa saman summan kuin valtio. Hämeenlinna on The World Capital of Sibelius. Erkki Korhonen on jo nyt saanut yhteydenottoja ympäri maailmaa. Vuonna 2015 järjestetään mm. 4 festivaaliblokkia vuodenaikojen mukaan, kansainvälinen sävellyskilpailu ja laaditaan juhlakirja.

Tilaisuuden lopussa Erkki Korhonen soitti meille Sibeliuksen sävelmät Sireeni ja Kuusi sekä näiden kahden yhdistelmäteoksen.

Kiitos mielenkiintoisesta esityksestä ja musiikkielämyksestä!

Klikkaa kuvat suuremmaksi.

Vuosikokous 10.12.2012

Presidentti Timo Heinonen toivotti 21 omaa jäsentä ja 4 vierailijaa tervetulleeksi. Hän kertoi, että seuraavassa kokouksessa 17.12. syödään joululounas.

Timo Heinonen avasi vuosikokouksen ja hänet valittiin myös kokouksen puheenjohtajaksi. Sihteeriksi kutsuttiin Anne Ranta-Eskola. Esityslista hyväksyttiin ja kokous eteni sen mukaisesti.

Viime vuoden presidentti Jari Kovalainen esitteli toimikautensa vuosikertomuksen, joka hyväksyttiin. Ossi Halonen esitteli klubin tuloslaskelman ja taseen. Esko Mäkinen kertoi, että tilintarkastajien lausunto on jaettu kaikille tasekirjan yhteydessä. Tilivelvollisille myönnettiin vastuuvapaus. Ossi Halonen esitteli seuraavan toimintavuoden talousarvion, joka hyväksytään myöhemmin, kun uusi hallitus on sen käsitellyt. Tilintarkastajiksi valittiin Esko Mäkinen ja Antero Vartiainen sekä varalle Jorma Ahonen ja Pirkko Melender.

IC-kokous 3.12.2012

Presidentti Timo Heinonen toivotti 24 omaa jäsentä ja 11 vierailijaa tervetulleeksi. Hän kertoi, että tästä lähtien jokainen toimittaa itse tiedon paikkauksestaan oman klubinsa sihteerille. Ensi maanantaina pidetään Hämeenlinnan klubin vuosikokous.

Kokousesitelmän piti johtaja Hannu Pelttari Huoltovarmuuskeskuksesta. Hänen esityksensä otsake oli "Huoltovarmuus - Mitä se on tänään?" Huoltovarmuuden historia alkaa 1700-luvun pitäjänmakasiineistä, joihin varastoitiin ruoka- ja siemenviljaa. Sotavuosina huoltovarmuudesta vastasi kansanhuolto. Ruoka oli kortilla ja salakauppa kukoisti säännöstelytaloudessa. Nykyinen yhteiskuntamme on häiriöherkkä ja haavoittuva. Huoltovarmuuden perustavoite on turvata väestön toimeentulo, maan talouselämä, maanpuolustuksen kannalta välttämättömät taloudelliset toiminnot ja teknisten järjestelmien toimivuus vakavissa häiriöissä ja poikkeusoloissa. Huoltovarmuuden haasteita ovat:

• kylmä ilmastomme
• syrjäinen sijaintimme
• riippuvuus merikuljetuksista
• energiaintensiivinen talouden rakenne
• harvaan asuttu maa ja pitkät kuljetusetäisyydet.

Uusina tekijöinä vaikuttavat globalisaatio, digitalisoituminen ja kokonaisuuksien ymmärtäminen. Markkinoiden kyky tuottaa huoltovarmuutta muuttuu jatkuvasti. Luonnon järjestämiä haasteita ovat tuhkapilvet, myrskyt, tulvat ja Itämeren jäätilanne. Kansalaisten arjessa näkyy nopeasti, jos sähkö katkeaa, ruokatarvikkeet loppuvat kaupoista, junat eivät kulje, rahaa ei voi nostaa tai netti ei toimi.

Huoltovarmuusorganisaatioon osallistuu 1100 henkilöä ja heidät on jaettu seitsemään sektoriin:

• elintarvike ja huolto
• energia
• logistiikka
• terveydenhuolto
• tietoyhteiskunta
• finanssi
• teollisuus.

Viikkokokous 26.11.2012

HJS:n toiminnanjohtaja Petri Puronaho piti esitelmän aiheesta "Palkittua kasvatustoimintaa Hämeenlinnassa". Esitys käsitteli Hämeenlinnan Jalkapalloseuraa (HJS) joka sai alkunsa 1999 neljän junioriseuran yhdistymisestä. Nyt seura liikuttaa 1029 lasta tai nuorta ja lisäksi noin 250 vanhempaa on mukana talkoilla seuran toimihenkilöinä.

HJS työllistää nyt neljä päätoimista ja kaksi osa-aikaista työntekijää. Seura pyörittää rahaa yli miljoona euroa vuodessa ja maksaa vuosittain pelkkinä hallikustannuksina 120.000 € Hämeenlinnan kaupungille. Joissain muissa kaupungeissa (Turku) kaupunki ei peri näitä kuluja seuroilta, vaan rahat jäävät junioritoimintaan.

HJS sai viime vuonna itselleen yllätyksenä Euroopan Jalkapalloliiton (UEFA) Grassroots-tunnustuksen parhaana jalkapalloseurana. Aineellista hyötyä ei tullut - ainoastaan 100 kpl jalkapalloja. Mutta tärkeintä olikin tuo tunnustus, joka tulee koko seuralle ja toiminnanjohtajan mukaan koko Hämeenlinnalle. Syynä tähän on nöyrä ja tinkimätön nuorisotyö eli "Hyvänolon Jalkapalloa Sydämellä". Mukana on esimerkiksi kehitysvammaisille nuorille "Pullerin Rohkeat Potkijat" -joukkue. Seura tekee tavoitteellista työtä ja tavoitteena on että 2016 HJS on Suomen johtavia jalkapalloseuroja sekä huippu- että harrastetasolla. Tämä onnistuu neljän vuoden PTS:n avulla ja sen kehitysalueet ovat: pelaajakehittäminen, olosuhteiden kehittäminen, talouden ja markkinoinnin kehittäminen ja yhteisöllisyyden kehittäminen. Seura vaikuttaa vahvasti toimivan arvojensa mukaan. Esitystä oli hieno seurata.

Tiivistelmän laati Markku Moilanen

Kokouksen jälkeen pidettiin säätiöseminaari, jonka aineistot löytyvät piirin 1390 sivuilta osoitteesta http://piiri1390.rotary.fi

Viikkokokous 19.11.2012

Presidentti Timo Heinonen toivotti 21 omaa jäsentä ja 6 vierailijaa tervetulleeksi. Hän informoi, että vuosikokous on siirretty 10.12., koska ensi maanantain kokouksen jälkeen pidetään Rotarysäätiön seminaari. Esitelmän pitää Petri Puronaho aiheesta Palkittua kasvatustoimintaa. Sari Rautio kertoi, että klubin vaihto-oppilaaksi seuraavalle vuodelle on valittu Sara Aho. Hakijoita oli yhteensä 8 ja Hämeenlinnan klubit lähettävät yhteensä 5 opiskelijaa. Myös kesävaihtoihin on tullut jo hakemuksia.

Pentti Veikkola esitteli luennoitsijan Matti Tynjälän, joka on Elenia Lämpö Oy:n toimitusjohtaja. Elenia syntyi, kun Vattenfall myi sähkönjakelu- ja lämpöliiketoimintansa 10.1.2012. Ostajina olivat Ilmarinen, Goldman Sachs ja 3i. Elenia Lämmön liikevaihto on 73 M€ ja henkilöstöä on n. 100. Se toimittaa kaukolämpöä, kylmää ja maakaasua sekä tuottaa lämpöä ja sähköä. Kerrostaloissa kaukolämmön osuus on 97 %, mutta omakotitaloissa vain 15 %. Kaukolämpöverkoston pituus Hämeenlinnassa on 201 km.

Elenia on kehittänyt toimintaansa ympäristöystävälliseksi yli 30 M€ investoinneilla Vanajan voimalaitokseen. Asiakkaalle pystytään toimittamaan jopa CO2-neutraalia lämpöä. Lämmön lähteenä metsäpolttoaineen osuus on koko ajan noussut. Hankintaketju työllistää noin 180 henkilöä. Turpeen osuus on laskenut sateisten kesien ja 2013 toteutettavan veron nousun takia. Lämpöä hankitaan myös hukkalämpönä mm. Ruukin, Hämeenlinnan Seudun Veden ja St1 Biofuelsin prosesseista.

Klikkaa kuvat suuremmaksi!

Viikkokokous 12.11.2012

Presidentti Timo Heinonen toivotti 25 omaa jäsentä ja 5 vierailijaa tervetulleeksi. Luokite-esitelmän piti Juha Isosuo aiheesta Hämeenlinna tänään. Juhan aihe oli erityisen osuva, koska hän esitteli tänään valtuuston käsittelyyn meneviä talousarvioasioita. Budjetti perustuu nykyiselle 19,5 % veroäyrille. Korotuspaineita on odotettavissa vuodelle 2014. Jo ensi vuodelle on laadittu 500.000 € ylijäämäinen budjetti.

Hämeenlinna on menestynyt monella mittarilla mitattuna hyvin. Esimerkiksi väkiluku on kasvanut hallitusti, ja työttömyysaste (8,4 %) on pysynyt alle maan keskiarvon. Myöskään kuntaliitosten irtisanomissuoja ei ole aiheuttanut ongelmia Hämeenlinnassa. Suurimmaksi haasteiksi Juha Isosuo näkee kaikkia kuntia koskevan velkaantumisen ja rakennuskannan rapistumisen. Hämeenlinna kaupungin lainakanta on vuodelle 2013 noin 3000 €/asukas. Tässä luvussa eivät ole mukana liikelaitosten velat.

Koko budjetti vuodelle 2013 löytyy täältä.

Kaupungin nettisivuilla kerrottiin jo illalla, että uusi valtuusto hyväksyi talousarvion.

Klikkaa kuva suuremmaksi!

Viikkokokous 5.11.2012

Presidentti Timo Heinonen toivotti 21 omaa jäsentä ja 3 vierailijaa tervetulleeksi. Mika Mäkelä kertoi jäsenkomitean jäsenhankintasuunnitelmista. Timo Sollo esitteli päivän luennoitsijan, isännöitsijä Antti Rantasen. Hänen aiheenaan oli "Kun hissi tuli taloon".

Antti Rantasella on 13 vuoden kokemus isännöitsijänä. Tänä aikana hän on ollut mukana 21 hissiprojektissa, joista 7 on tehty ennestään hissittömiin taloihin. Hissin rakentaminen on monivaiheinen projekti. Taloyhtiön päätöksen jälkeen voidaan hakea ARA:n avustusta, joka voi olla 50 % rakentamiskustannuksista. Tämän lisäksi tukea voi saada myös suunnittelukustannuksiin.  Taloyhtiö valitsee valvojan, joka hakee kaupungilta rakennuslupaa. Lupaan tarvitaan esimerkiksi pelastuslaitoksen lausunto.

Vanhaan kerrostaloon joudutaan yleensä vaihtamaan portaat. Kolmikerroksisen talon rappujujen vaihto onnistuu 10-12 tunnissa. Tällöin asunnoissa ei saa asua. Koko hissiprojekti vaatii aikaa 8-10 viikkoa, ja hintahaarukka on 120.000 - 550.000 euroa / valmis hissi. Investoinnin etuna on se, että liikuntarajoitteiset henkilöt voivat asua pidempään kotona. Myös asuntojen arvo nousee yleensä hissin rakentamiskulujen verran. Suomalainen hissinvalmistaja KONE on kehitellyt saneerauskohteisiin hissityypin, jossa ei ole konehuonetta eikä vastapainoja. Tällaisessa hississä saadaan kaikki tila hyötykäyttöön ja energiaa säästyy.

Hämeenlinnassa on noin 500 sellaista kerrostaloporrasta, johon voitaisiin asentaa hissi jälkikäteen. Kustannukset jaetaan nykyisin niin, että esimerkiksi 3-kerroksisen talon ylimmän kerroksen maksuosuus on 125 %, keskimmäisen 100 % ja alimman kerroksen 75 %. Uudessa asunto-osakeyhtiölaissa hankkeen aloittamiseen riittää yksinkertainen enemmistö kun se aikaisemmin oli 2/3.

IC-kokous 1.11.2012

Vanajaveden klubin järjestämä IC-kokous keräsi Osuuspankin kokoushuoneeseen ennätysyleisön. Paikalla oli yhteensä 64 rotaria, joista 17  Hämeenlinnan klubista. Alustajana oli Lulu Riikonen Vanajaveden klubista. Hänen aiheensa käsitteli kunnallisvaaleja Hämeenlinnassa 2012. Lulu oli perussuomalaisten ehdokkaana ja keräsi koko Kanta-Hämeessä suurimman potin, 1303 ääntä.

Lulu Riikonen kertoi näkemyksiään siitä, miten kunnallispolitiikka tulee muuttumaan Hämeenlinnassa nyt, kun kokoomuksen (17 paikkaa) ja demareiden (17 paikkaa) lisäksi tuli kolmas suuri vaikuttajaryhmä Pro Hämeenlinna (22 paikkaa). Lulun mukaan tästä seuraa seuraavia asioita:

• demokratia lisääntyy
• päätöksenteon läpinäkyvyys paranee
• valmisteluvaiheessa edellytetään vaihtoehtoisia ja perusteltuja esityksiä
• hankkeisiin uusia näkökulmia
• kilpailuttaminen ja hankinnat kuntoon
• yhtiöitä perataan
• johtaminen parempaan kuosiin
• yhteistyöedellytykset lähikuntien kanssa paranevat
• talous laitetaan kuntoon.

Lulu Riikonen ennakoi Hämeenlinnan kaupungin tilannetta virkamiestasolla jos kaupunginjohtaja Tapani Hellsten siirtyy KEVAan. Lopuksi yleisö esitti kysymyksiä. Esitelmöitsijää kiitettiin innostuneesta suhtaumisesta asiaansa.

Viikkokokous 22.10.2012

Presidentti Timo Heinonen toivotti 3 vierasta ja 28 omaa jäsentä tervetulleeksi. Ensi viikolla ei ole omaa kokousta, vaan Vanajaveden klubi järjestää IC-kokouksen kuntavaalien tuloksista.

Kokousesitelmän piti Juha Myllykangas aiheesta Rotari lääkärinä Tansaniassa.  Hän on Terveystalon yksikönjohtaja. Juha työskenteli lääkärin tehtävissä 6 viikkoa vuoden 2011 alussa Tansaniassa. Osastolla on 80 vuodepaikkaa. Potilaana oli sairaiden lisäksi myös synnyttäviä äitejä aina Keniasta asti. Sairaalan lääkevarasto oli niukka, ja usein potilaat eivät pystyneet ostamaan tarvitsemaansa lääkettä sieltä. Ruokahuoltoa varten sairaalassa oli kanttiini, mutta usein omaiset toivat ruokaa potilaille. Juha kertoi käyneensä myös kotikäynneillä "puskissa". Rotarien lääkäritoimintaa ei ole riittävästi koordinoitu ja sillä ei ole jatkumoa, joten kehittämisen varaa on. Lääkäri saa 45 € päivärahaa palkkiokseen.

Juhan matkakertomus löytyy tästä linkistä.

Viikkokokous 15.10.2012

Presidentti Timo Heinonen toivotti 28 omaa jäsentä ja 6 vierailijaa tervetulleeksi. Hän toi terveiset valtakunnalliselta maanpuolustuskurssilta. Tiedotusasioina kerrottiin, että klubuin vuosikokous pidetään 26.11.. Ensi viikolla vietetään poliopäivää, ja maanantaina  22.10. asiantuntijaluennon pitää Juha Myllykangas.

Esitelmän piti Marja-Leena Norisalo aiheesta " Vyöhyketerapiasta paranemisvoimaa ja hyvinvointia." Vyöhyketerapia on 6000 vuotta vanha hoitomuoto, joka soveltuu nykyisinkin moniin eri vaivoihin, kuten stressiin, unettomuuteen, koliikkiin tai vaikkapa laulajien äänihuuliongelmiin. Ainoastaan akuuttiin syöpään, keinoniveliin ja verenpaineeseen tämä hoito ei sovi. Norisalo on erikoistunut jalkapohjissa olevien elinvyöhykkeiden paineluun. Tällä tavoin voidaan parantaa vastustuskykyä, puhdistaa kehoa ja saada se tasapainoon. Kaikille elimille löytyy omat pisteensä jalkapohjista. Hoidolla ei ole sivuvaikutuksia. Tavallisesti 4 hoitokerran jälkeen nähdään auttaako se ko vaivaan ja kannataako hoitoa jatkaa.

IC-konsertti Sibelius-opistossa 10.10.2012

Jo perinteiseksi IC-tapahtumaksi muodostunut Sibelius-opiston Rotary-konsertti kokosi 20-30 rotaria puolisoineen Verkatehtaan Tauno Marttinen -saliin. Ohjelmassa oli kymmenkunta eri esiintyjää pienistä musiikkileikkikoululaisista aina edistyneisiin nuoriin muusikoihin asti. Konserttisalin seinällä Hämeenlinnan klubin entinen jäsen Tauno Marttinen vaikutti tyytyväiseltä kuulemaansa. Kiitos Verkatehtaan klubille ja sen jäsenelle Tapio Hurrille konsertin järjestelyistä. Erityinen kiitos kaikille esiintyjille, jotka ilahdutitte iltaamme.

Public Image -seminaari Lahdessa 6.10.2012

Piiri 1390 järjesti 6.10.2012 Lahdessa valtakunnallisen seminaarin aiheesta Public Image. Tilaisuuden alussa piirin IT-vastaava Markku Kuivalahti alusti aiheesta kotisivut kuntoon (katso kalvot liitetiedostosta 1).

Ruotsalainen piirikoordinaattori Kristiina Bredin piti havainnollisen esityksen siitä, miten julkisuuskuvaa parannetaan (katso kalvot liitetiedostosta 2). Lounaan jälkeen vielä toimittaja-asiantuntijat Eila Parviainen, Anne Heino ja Aleksis Kourus kertoivat paneelissa omia näkemyksiään tiedottamisesta ja sen haasteista. Aihe herätti vilkasta keskustelua. Tässä muutamia avainsanoja keskustelusta poimittuna:

• oleellista miten asian esittää ja otsikoi
• kiinnostava tarina
• hyvä valokuva
• ei pönötystä
• rotary itsessään ei ole uutinen
• paikalliset uutiset helpommin läpi
• ammattilehtiäkin kannattaa kysyä
• samaa tietoa kannattaa levittää eri kanavilla.

Tilaisuudessa oli esitteillä myös Shelter Box. Sitä voi tilata erilaisiin kampanjoihin ja tilaisuuksiin Lahti-Wesijärven klubista Tapio Vihersaarelta. Katso pelastuslaatikon käytöstä tästä videosta!

• Kotisivut kuntoon-esitys.pdf (1.1 MB)
  Markun kalvot
• PR D1390.pdf (2.1 MB)
  Kristiinan kalvot

Viikkokokous 1.10.2012

Ilpo Kleemola toivotti 27 omaa jäsentä ja 2 vierailijaa tervetulleeksi. Luokite-esitelmän piti Sari Rautio aiheesta "Liikkuva koulu -ohjelmalla uutta kansansairautta vastaan". Sari on kehityspäällikkönä Nuori Suomi ry:ssä ja on työnsä puolesta päässyt suunnittelemaan lääkkeitä nuorten liikkumattomuuteen. Liikkumattomuus on maailmanlaajuisesti 4. suurin kuolemanriski heti korkean verenpaineen, tupakan ja sokeritaudin jälkeen. Lasten ja nuorten pitäisi liikkua vähintään 2-3 tuntia päivässä, mutta erityisesti teini-iässä nuorten liike loppuu. 15-vuotiaista pojista  vain 15 % ja tytöistä 9 % liikkuu yli 60 minuuttia/vrk. Maailman tilastoissa sijoitumme näillä arvoilla häntäpäähän. Tulokset näkyvät myöhemmin esimerkiksi armeijan kuntotesteissä.

Aikuiset antavat mallin liikunnalle.Elämäntapamuutoksen pitäisi lähteä kotoa, mutta myös koulujen toimintaan on kehitetty uusia liikunnallisia muotoja. Liikkuva koulu -hanke on levinnyt koko maahan. Sen tavoitteena on aktiivisempi koulupäivä, jossa liikettä on vähintään tunti päivässä kaikille. Liikunnan puutteella on todettu olevan yhteyttä jopa syrjäytymiseen, joten koulun pitää antaa eväitä aktiiviseen elämäntapaan. Näitä ovat esimerkiksi:

• aktiiviset välitunnit
• toiminnalliset oppitunnit
• kerhot
• koulumatkaliikunta
• teemapäivät ja tapahtumat
• koulutus
• hankinnat ja rakentaminen.

Sari on ollut mukana tekemässä alla olevaa videota "Pienet valinnat ratkaisevat". Siinä kuvataan oivallisesti vanhempien merkitystä liikuntakasvatuksessa.